Näytetään tekstit, joissa on tunniste pöllö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pöllö. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. helmikuuta 2017

Lasten yhteinen "Lintujen talo" -projekti

On ollut ihana seurata kaksi päivää, kuinka meidän 9 v. ja 7 v. pojat sekä 4 v. tyttö ovat askarrelleet ja leikkineet yhdessä hauskan projektin parissa. 


Tytön kanssa tulee askarreltua paljon, mutta pojat askartelevat nykyään omat juttunsa koulussa, eivätkä enää kotona kaipaa kovin usein askartelua. (Meidän pojat tykkäävät askartelusta ja kun olivat pienempiä, niin askartelin paljon heidänkin kanssaan.)

7-vuotiaamme oli koulussa tehnyt lankatupsu-pöllön ja halusi tehdä kotona toisen tupsu-eläimen. Siitä innostui ensin pikkusisko ja sitten myös isoveli. Kaikki päättivät tehdä erilaisia lintuja. Lapset valitsivat haluamansa värisiä lankoja. Syntyi pöllö, viherlintu, papukaija ja pingviini sekä linnuille lemmikeiksi kissa ja koira.

Pingviini

Viherlintu ja sen lemmikki-koira

Pinkki-pöllö

Ekaluokkalainen halusi eläimille myös talon ja olin ilahtunut, kun hän sanoi, että taloon tulee huoneet kaikkien linnuille. (Usein pikkusisko halutaan jättää ulos leikeistä.) Olin sopivasti säästellyt isoa pahvilaatikkoa ja nyt sille löytyi hyvä käyttökohde. 

Lapset näyttivät seinien paikat ja minä liimasin. 7-vuotias piirsi ikkunat ja oven ja minä leikkasin mattoveitsellä aukot. Lapset leikkelivät huovasta mattoja, peittoja, patjoja ja ties mitä. Pahvista leikeltiin, taiteltiin ja liimailtiin pöytä, sänkyjä, hyllyjä, wc-pönttö jne. Jokainen teki huoneestaan sellaisen kuin halusi, olohuone-keittiöön saivat kaikki tehdä tavaroita.


Olohuone-keittiö

Viherlinnun ja koiran huone, jossa koiralla oma koppi

Wc ja suihku

Huoneessa mm. hattuteline

Pingviini kokkaa

Kissa lukee kirjaa

Papukaija petaa sänkyä

Lapset tekivät hamahelmistä linnuille erilaisia esineitä, kuten kännykät, ja ruokaa.

Pingviini pelaa kännykällä

Tämän projektin parissa on nyt vietetty kaksi päivää ja luulen, että taloon lisäillään vielä vaikka mitä. Askartelun lisäksi lapsilla on vierähtänyt monta tuntia myös lintujen kanssa leikkiessä ja ihanasti ovatkin leikkineet yhdessä ilma riitoja, ovatpa ottaneet leikkiin mukaan jopa 1,5-vuotiaan pikkusiskon, joka ei muuten projektiin juuri osannut osallistua. 

Tällaisista hetkistä syntyy onnellisia muistoja. :)

maanantai 23. tammikuuta 2017

Tyyny ilman ompelua 4-vuotiaan kanssa

Meidän 4 v. halusi tehdä tyynyn. (Kuuli, kun isoveli kehuskeli tehneensä tyynyn koulussa.) Hän halusi siihen vaalenapunaista askarteluhuopaa, jota löysi minun laatikosta. Mietin, kuinka tekisimme tyynyn niin, että tytär saisi tehdä mahdollisimman paljon itse. Ompelua emme ole vielä kokeilleet ja ajattelin, että tyyny on ehkä turhan suuri ensimmäiseksi kokeiluksi. Solmujen teko onnistuu hyvin, joten päätin, että tyyny tehdään solmuilla.


Vaaleanpunaista huopaa oli vain yksi A4 kokoinen pala, joten pyysin tytärtä valisemaan tyynyn takakappaleeksi toisen värin. Hän valitsi keltaisen. Työtä tehdessä huomasin, että oli tosi hyvä, että kappaleet olivat eriväriset, koska oli paljon helpompi hahmottaa mitkä hapsut milloinkin kuului solmia yhteen. 

Tyär halusi tyynystä pöllön, joten pyöristin palasten alareunoja hieman ja yläreunasta leikkasin keskeltä vähän pois, että pöllölle tuli "korvat". Pöllöstä tuli mittasuhteiltaan pitkä ja laiha, leveämpi pöllö olisi ollut söpömpi, mutta en halunnut pienentää tyynyä niin paljon, että pöllö olisi näyttänyt pulleammalta. Neliön muotoisesta palasta saisi ehkä hyvät mittasuhteet.


Leikkasin reunat hapsuille ja tytär solmi hapsut. Kaikkia ei solmittu kerralla, kun välillä iski väsy ja työtä jatkettiin toisena päivänä. Ennen pöllön täyttämistä teimme silmät, nokan ja siivet. Tytär valisi taas värit, mutta huovan leikkaaminen oli sen verran vaikeaa, että leikkasimme yhdessä. Liimasin osat kiinni kuumaliimalla tyttären näyttämällä tavalla.


Tytär täytti pöllön vanhasta tyynystä ottamallamme vanulla ja solmi loput hapsut kiinni. Pöllöstä tuli heti uusi lemppari yökaveri. Se hyöty pitkänlaihasta mallista on, että pöllö kulkee mukavasti kainalossa! :D

Jälkiviisaana totean, että tämä minulla varastossa ollut askarteluhuopa ei ollut paras materiaalivalinta tyynyyn. Se on kyllä ihanan pehmeää, mutta pinta näyttää menevän nopeasti nukkaiseksi. Fleece tai laadukkaampi huopa olisi kestävämpi vaihtoehto. No, tytär tekee varmasti mielellään uuden tyynyn, jahka tämä kuluu huonoksi. :)

maanantai 19. joulukuuta 2016

19. joulukuuta Joulutarina 2016

Pöllö

"Hu-huu, onpa teillä kaunis kuusi!" huhuilee suuri pöllö. "Saanko liittyä seuraanne odottamaan joulua, koska kotikolossani on niin yksinäistä?" se kysyy. "Ilman muuta!" hihkaisevat eläimet. "Onkohan metsässä vielä muitakin yksinäisiä eläimiä, jotka haluaisi liittyä joukkoomme?" miettii Kisu. "Miten kaunis ajatus!" muut eläimät huudahtavat. "Huhuillaan kaikki yksinäiset mukaan iloiseen joukkoomme odottamaan joulua!"


Mitä enemmän porukkaa sen lämpimämpi tunnelma. Muistetaan yksinäisiä. Pian on joulu.

maanantai 24. lokakuuta 2016

P*skarteluhaaste #331

Tällä kertaa P*skarteluhaasteessa aiheena oli SYMMETRIA. Ensin tuo aihe ei innostanut yhtään ja haasteeseen tarttuminen jäikin viime tippaan. En olisi osallistunut ollenkaan, mutta sitten sattui silmiini tuollainen pöllö ja totesin, että sehän on vallan symmetrinen. :) Siitä syntyi idea kortista ja mielestäni aika hauska kortti tulikin. :) Tällä voisi ilahduttaa ystävää näin syksyn pimeässä tai sopisihan tämä vaikka Halloween-kortiksikin.

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Ei pöllömpi lasinalunen

Meillä on ruokapöydän suojana vahakangas. Kohtalaisen kätevä lapsiperheessä. Mutta.. kaikki vahakankaat eivät näköjään kestä, että niille laskee kuuman kupin tai lautasen. Ainakin meillä onnistuttiin saamaan edellinen vahakangas ihan kupruille. Nyt meillä on uusi liina ja olen sitä silmä tarkkana varjellut niin, että aina tulee pannunalunen teetuopin alle (isäntä juo teensä hervottoman kokoisesta lasituopista) ja paahdetut leivät aina lautaselle ja puurolautasenkin alle vähintään talouspaperia. (Minä teen lasten aamupuurot mikrossa ja puurolautaset tuppaavat olemaan aika kuumia mikrosta tullessaan.)

Keksinpä sitten hyödyllisen askartelun. Minulla on pino erivärisiä askarteluhuopia. Päätin leikellä ja liimailla niistä alusia. Huolella ompelemalla olisi saanut kauniimman näköisiä, mutta olen sen verran huolimaton ompelija, että minun pistot olisivat olleet miten sattuu ja ajattelin, että minun tapauksessa liimaamalla syntyy siistimpää jälkeä. Lisäksi olen niin hätäinen ja haluan saada nopeasti valmiiksi, että viitseliäisyyttä ompeluun ei riittänyt.

Mietin mikä hahmo olisi sopivan pyöreä käytettäväksi lasin/lautasenaluseen ja olisihan tuohon voinut käyttää vaikka mitä, mutta jotenkin tuo muoti-ilmiö vaikutti niin, että päädyin suosittuun hahmoon eli pöllöön. Pöllön kuvia katsellessa totesin, että teki ihan minkälaisen pöllön vaan, niin aina siitä näytti tulevan hauska tai söpö tai veikeä tai jotain muuta kivaa. Eli pöllön kanssa ei voi epäonnistua.


Isännän pöllöön valitsin maanläheiset värit ja lasten pöllöt tein jokaisen lempiväreillä. Paitsi vauvan (kohta 9kk), kun eipä tuosta vielä tiedä mikä on lempiväri. Siskon mielestä piti tehdä pinkki, mutta entäs jos pikkusisko ei tykkääkään yhtään pinkistä?! Meidän eskari-ikäisen pojankin lempiväri on vähän yllättäen violetti. Päädyin tekemään vauvalle violetin ja vaaleanpunaisen yhdistelmän. Itselleni tein turkoosin, vaikkei se välttämättä lempivärini olekaan.


Tein paperista pöllölle mallin ja omat mallit mahaa ja silmiä varten. Niiden avulla piirsin askarteluhuopaan kuvat, jotka leikkasin ja liimasin pöllöiksi. Valmiit pöllöt suihkutin tekstiileille tarkoitetulla aineella, jonka pitäisi tehdä pinnasta ainakin jonkin verran kosteutta ja likaa hylkivä.

Nyt testataan sitten kuinka hyvin nämä aluset kestävät käyttöä. Saa nähdä joudunko jo piankin ompelupuuhiin, jos liimaukset pettävät.



torstai 3. joulukuuta 2015

3. joulukuuta Joulutarina

Pöllö


Kuului humahdus ja siipien suhahdus, kun suuri pöllö lehahti kuusen oksalle istumaan. Sen suuret keltaiset silmät katselivat hetken rauhallista talvimaisemaa. “HU-hu-HUU. Huolitaankos tänne lisää väkeä odottelemaan joulua?” huhuili pöllö. “Kyllä, kyllä! Tervetuloa.” Lumiukko taputti käsiään innoissaan. Karhu-vaaria nauratti lumiukon into: “Onhan täällä hyvin tilaa ja mitä enemmän väkeä sen mukavampaa!” Iloisesti huhuillen pöllö alkoi kertomaan uusille ystävilleen opettavaisia tarinoita.


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Pöllö pää kenossa


Pajulastu askartelu-viritelmät jatkuu. Pöllöthän on suosittuja tällä hetkellä ja onhan ne tosi söpöjä, joten päätin kokeilla sellaisen tekoa. Sain vinkin sivustolle (pajulastu.fi), jossa on enemmänkin pajulastutöitä, mutta olin ehtinyt jo aloittaa oman versioni.

Käytin pohjana yksinkertaisesti vanhoja kopiopapereita, joita teippasin suunnilleen sopivaksi ajattelemakseni hahmoksi. Tuolla pajulastu-sivustolla on käytetty pohjana oasis-sientä tai sammalta ja ne toimiikin varmasti kätevämmin. Mutta kuten sanottu, olin jo aloittanut paperin kanssa, eikä kotona ollut oasis-sientä enkä myöskään ehtinyt (=jaksanut) lähteä metsään sammalta etsimään. (Ja eiköhän sen keräämiseen pidä kysyä lupa?)


Paperihahmon päälle liimailin kuumaliimalla pajulastut. Ensin liimailin vaaleat lastut eli mahan ja naaman. Katkaisin lastut puoliksi, koska käytin niitä ulospäin kaareutuvasti, eivätkä ne olisi muuten asettuneet pöllön pinnalle mitenkään. Koska minulla on kahden värisiä lastuja, halusin käyttää molempia. Puneravan sävyiset lastut käytin sisäänpäin kaareutuvasti ja suurimmaksi osaksi kokonaisina.

Lopuksi liimasin napit silmiksi ja taatelin siemenen nokaksi. Asetin nokan ja silmät hiukan vinoon, jotta pöllö näyttäisi katselevan maailmaa pää kenossa. Näin se on mielestäni mielenkiintoisemman ja persoonallisemman näköinen kuin tavanomaisesti pää suorassa.




maanantai 16. marraskuuta 2015

Tunnelmia Tampereen Kädentaitomessuilta 2015

Kiitos Bikken pilttuussa olleen arvonnan, josta voitin kolmen päivän rannekkeen Tampereen kädentaitomessuille, tuli messuiltua oikein urakalla. Hatunnosto kaikille näytteilleasettajille; kyllä olitte nähneet hurjasti vaivaa, että me muut pääsimme ihailemaan toinen toistaan upeampia kädentaidon näytteitä. Oli pientä ja suurta, oli yksinkertaista ja monimutkaista ja oli kaikenlaisista materiaaleista tehtyjä töitä.

Muutamista pöydistä otin kuvia (luvan kanssa ja sain luvan laittaa myös blogiin), mutta sitten messuhuuma otti yliotteen ja innostuin vain katselemaan, ihailemaan ja vähän hypistelemään, niin että kuvaus unohtui. Monissa blogeissa onkin enemmän ja hienompia kuvia, mutta tässä vielä pieni pläjäys messutunnelmaa.

Yksi jännittävimpiä ja näyttävimpiä pöytiä oli mielestäni haltijoiden pöytä. Fantastisia hahmoja. Näitä olisi voinut tutkailla pidempään. Mieleen jäi myös toinen pöytä, jossa oli ihania pieniä ja pienenpieniä huopaisia satuhahmoja. Siitä minulla ei ole kuvaa, mutta pöytää katsellessa tuntui kuin olisi sukeltanut satuun.



Huovasta olivat monet loihtineet suurella työllä upeita vaatteita, hattuja, asusteita ja vaikka mitä. Tässä pöydässä oli Marja Huttusen tekemiä todella hienoja eläinaiheisia kännykkäpusseja ja hauskoja pöllöpatalappuja ja paljon muutakin kivaa.



Messuilla oli myynnissä myös paljon itsetehtyä saippuaa. Valinnanvaraa oli tuoksujen suhteen niin runsaasti, että taatusti jokainen löysi mieluisen. Ja kauniita saippuoita oli myös ilman tuoksua. Nämä Saippuaverstas Solinan saippuat näyttävät niin herkullisilta, että melkein tekisi mieli maistaa.




Marttojen pisteessä kävin askartelemassa kankaasta ja napista kukan tyttärelle. Oli helppo tehdä ja tytär tykkäsi, joten näitä saattaa syntyä kotona lisää.


Muutamia mukavia joululahjoja löysin ja itselle paljon kaikkea kivaa ja vähän jotain tarpeellistakin.


Vessoihin olen jo pitkään miettinyt tällaisia ja nyt löysinkin tosi kauniit.


Keittiön käsipyyhe pysyy vihdoin tangossa. Eli pyyhe on kuin essu-mekko ja napeilla sivuilta kiinni.


Messuilla oli vaikka kuinka paljon pientä kivaa. Pakettikoristeiksi taikka kranssiin lähti mukaan tällaisia.


Lasten opettajille ja kerhotädeille on joulumuistamiset valmiina! Nämä herkut ovat siis saippuoita. Tuo ruskea on toffee ja se tuoksuu kyllä niin herkulliselle toffeelle, että opettajan pakettiin pitää kirjoittaa varmaan isolla "saippuaa, älä syö." :)


Tyttären nukke saa joulupaketista soman tonttuasun. 


Tarjolla oli ompelu-, neulonta- ja askartelutarvikkeita laidasta laitaan ja yksi kassillinen tuli sellaisiakin ostettua. Osat lapsille, osat itselle. Ei nämä messut ihan halvaksi tullut, vaikka ilmaiseksi sisään pääsinkin. :)

Lopuksi pieni vinkki (joillekin) näytteilleasettajille... Hymy on halpa myyntikikka. Kyllä meinaan muutama kiva pöytä jäi väliin sen vuoksi, että pöydän takana vaani haukankatseinen hahmo suupielet tiukkana viivana. Tämmöinen arempi ihminen kulkee siinä kohtaa kiltisti keskellä käytävää ja rientää seuraavan pöydän luo, josta tervehditään hymyllä. :) Toisaalta myös näytteilleasettajan yli-innokas, helppo-heikkimäinen puheen papatus saattaa olla ahdistavaa, mutta hymy tuskin ahdistaa ketään. Onneksi monilla oli hymy huulessa.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Maalauksia

Syyslomalla kävin kuvailemassa joitain vanhoja maalauksiani "talteen". Nämä taulut on mun vanhempien omistuksessa. Jonkin verran tauluja on lähtenyt kauemmas, että niistä ei ole kuvia.


Auringonlasku -aiheisia tauluja olen maalannut useamman. Tämän taulun nimi voisi olla "Illaksi kotiin".



Tässäkin taulussa lentää kaksi kurkea pilvien lomassa illaksi kotiin.



Talvi-aiheisia tauluja on useita, mutta tämä "Pöllön syöksy" on mielestäni parhaiten onnistunut.



Myös Erakon mökki -aihe toistuu useammassa taulussani.