Pikkusiskon lahja isoveljelle

Meillä vietetään tällä viikolla esikoiseni 10-vuotissynttäreitä. On ollut huikeaa opetella nämä 10 vuotta, kuinka olla äiti tuolle upealle pojalle. :) Ja on ihanaa seurata, kuinka rakas tuo isoveikka on myös noille pienemmille sisaruksille... 8 v. poikani osti omilla rahoillaan jo kuukausia sitten synttärilahjan isoveljelle ja viime viikolla hän kysyi saako tehdä kortin. Totta maar saa! Myös pikkusiskot (5 v. ja 2 v.) halusivat askarrella kortit isoveljelle. <3

Korttien valmistuttua 5 v. tyttäreni totesi, että hän haluaa askarrella lahjankin veljelle. Tytär mietti hetken, että mikä se lahja olisi ja muisti sitten kuulleensa, että pienenä poikana veljen lempilelu oli kirahvi. Hän halusi askarrella kirahvin. Kysyin, että tehdäänkö paperista vai huovasta ja tytär tuumasi, että huovasta ommellaan. Kirahvin suunnittelu eteni sitä mukaa kuin sitä tehtiin, joten toteutus ei ollut loppuun asti mietittyä. 

Kirahvin oli tyttären mielestä ehdottomasti oltava keltainen. Onneksi löysin palan keltaista huopaa. Huopapalan koko määräsi kirahvin koon. Tytär ompeli kaksi kirahvin vartalo-kappaletta yhteen, autoin hieman hankalissa kohdissa ja jos neula juuttui. Olin ajatellut, että työ käännettäisiin ympäri, jotta ompeleet jäävät suurimmaksi osaksi piiloon, mutta tytär taas ehdottomasti halusi, että työtä ei käännetä. Ei käännetty. :) Kirahvi käytettiin vanulla. 

Hännäksi pyörittelimme pätkän lankaa. Kysyin, että tehdäänkö jalat samalla tyylillä langasta, mutta tytär tuumasi, että ei, koska jalkojen pitää olla sellaiset, että kirahvi pysyy pystyssä. Aha, mistähän jalat tehdään!?! Kävisikö piipunrassi? Löytyisi mustaa piipunrassia. Käy, mutta siihen pitää kieputtaa keltaista lankaa. Jaaha, hyvä idea. :) Myös sarvet päätimme tehdä piipunrassista ja korvat huopapaloista. Käytimme korvien, sarvien ja silmien kiinnitykseen kuumaliimaa, joten minä huolehdin niiden kiinnittämisestä. Jalat oli hieman haastavaa ommella kiinni, joten myös siinä tytär tarvitsi minun apua. 

Lopuksi leikkelimme ruskeasta huovasta epämääräisiä täpliä ja tytär liimasi ne puikkoliimalla kirahviin. Aika hauska kaveri tästä kirahvista tuli. Tytär teki sille vielä nimikyltin, johon tuli myös syntymäaika. :) Kirahvin nimi on Tähtis. Nyt jännityksellä odotellaan vielä muutama päivä isoveljen kommentteja hienosta lahjasta!

Vielä ehtii osallistumaan blogin SYNTTÄRI-ARVONTAAN ja sinne pääsee tästä!

Nopea jätski-askartelu

Ilmojen viilennyttyä ei tule syötyä enää yhtä usein jäätelöä kuin mitä kesällä syötiin. Tytöt pyytelevät kuitenkin välillä jäätelöä ja päätin, että tehdään leikki-jäätelöt, jotta tytöt saavat leikkiä jäätelökioskia... jos vaikka se riittäisi. :D

Tämä oli nopea askartelu, johon tarvittiin kananmunakennosta leikattuja tötteröitä, tyttöjen valitsemista kankaista leikattuja, suunnilleen neliön muotoisia kangaspaloja, vanua, vähän lankaa, kuumaliimaa ja askarteluhuopaa.

Kangaspalan sisään laitoin vanua ja solmin kankaan palloksi langan avulla. Siistimmän pallon saisi pyöreästä palasta, jonka reunan kiristäisi harsimalla, mutta tämä nopea tyyli kelpasi meille. 

Kiinnitin pallon töttöröön kuumaliimalla.

Lapset valitsivat, kuinka jokainen jäätelö koristeltiin. Koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Me käytimme askarteluhuopaa, mutta koristeeksi voisi laittaa myös lankaa, nappeja, helmiä...

Sitten vain kioski pystyyn!

Kynä-kukkakimput kerhotädeille

Viime vuonna kuvittelin onnistuneeni kivasti lasten eskari- ja kerhotätien kevätmuistamisessa. Kehittelin "siemenpussi"-kukkakimput, jotka olivat mielestäni hauska idea. Niistä tuntui muutkin tykkäävän. Tätä viime vuoden postausta käytiin kurkkimassa ahkeraan ja netissä näkyi myös muiden tekemiä vastaavia kukkakimppuja. Joten kyllä minä jonkin verran mieleni pahoitin, kun pojan eskari-ope hymähti lahjan saatuaan "taas siemeniä". Onhan se tietysti ikävää, jos vaikka kymmenen oppilasta sattuu tuomaan siemeniä, mutta kyllä kasvatusalan-ammattilaisen pitäisi kyetä pitämään oma harmistuminen piilossa. Jos ei lahja miellytä, niin eihän sitä toki tarvi alkaa ihastelemaan isoon ääneen ylisanoilla. Ihan vaan "Kiitos" olisi riittänyt. Onneksi poika ei tainnut ymmärtää open alentuvaa mielenilmausta.

Somessa näkyy usein kommetteja, että eivät opet ja päiväkodintädit halua muuta kuin kortin. Ymmärrän hyvin, että monikaan ei halua joka vuosi lisää sekalaista "roinaa". Enkä ole kenellekään tyrkyttämässä lasteni tekemiä kippoja tai kuppoja, mutta jotain kivaa halusin, etenkin tyttären kanssa, askarrella ihanille kerhotädeille. Mielellään jotain hyödyllistä. Ja tällä kertaa sellaista, että vaikka jokainen kerholainen toisi samanlaisen, ei sillä olisi niin väliä. Mietin mitä kerhotädit tarvitsisivat. Varmasti monenlaista, mutta päädyin kyniin. Niitä tarvii aina ja ne kuluvat käytössä. Pelkät kynät olisi vähän tylsä lahja, joten askartelimme tyttären kanssa kyniin kukkaset. Kokeilimme useampaa erilaista tekniikkaa, joten lopputuloksesta tuli kirjava kesäinen kukkapuska. :D Kyniksi ostin erivärisiä geelikyniä, mutta tähänhän voisi laittaa mitä kyniä vaan, vaikka lyijykyniä.

Ruusut on tehty silkkipaperista. Pyöreän kynän ympärille pyöritetään löysästi silkkipaperia. (Käytimme summassa erikokoisia, suorakaiteen muotoisia, paperin paloja, jotta saimme eri kokoisia terälehtiä.) Ihan koko paperia ei pyöritetä. Meillä tytär pyöritti turhankin pitkälle, eikä terälehtiin tullut kunnolla "vartta". Eli ainakin yli 2 cm kannattaa jättää pyörittämättä.

Paperi painetaan kasaan. (Jos on pyörittänyt paperin liian tiukkaan kynän ympärille, paperia on vaikea saada ruttuun.) Tytär tykkäsi tästä rutisteluvaiheesta ja ekaluokkalainen poikanikin halusi tulla tekemään oman ruusun nähdessään tämän hauskan työvaiheen. :)

Kynä otetaan pois. Pötköä venytetään hieman ja käännetään terälehden muotoon. Terälehdelle kannattaa pyöritellä aika pitkä "varsi", jotta kukka on helpompi kasata.

Terälehtien määrä riippuu siitä, kuinka ison kukan haluaa tehdä. Meillä pienemmässä ruusussa on 10 terälehteä ja isommassa 15. Kasaaminen oli melko haastavaa ja vaatii vielä kehittelyä. Pidemmillä terälehdenvarsilla, kuin mitä meillä oli, onnistuu varmasti meitä paremmin. :) Kukkateippi saattaisi olla toimiva ratkaisu. Itse kokeilin langalla ja teipillä. Lopuksi lisäilin erikeeperiä terälehtien koloihin varmistamaan, että viritelmä pysyy kasassa. Kukan kasaaminen aloitetaan pienimmistä terälehdistä ja isoimmat tulevat ulommaiseksi kerrokseksi. Piipunrassista tehtiin varsi. Liimasin sen kuumaliimalla ruusun kantaan. Tytär piirsi vihreälle paperille lehtiä, jotka hän myös itse leikkasi. Liimasin yhden lehden jokaisen kukan varteen.

Keltaiset ja punaiset kukat tehtiin askarteluhuovasta. Tytär leikkasi suorakaitteen muotoisen palan pitkät reunat hapsuille. Pala taitettiin pituussuunnassa kahtia. Piipunrassiin pujotettiin helmi, jonka ympärille pyöritettiin hapsu-huopa. Yritimme kiinnitystä erikeeperillä, mutta se ei pitänyt tarpeeksi, joten varmistin liimaukset kuumaliimalla.

Violetit ja pinkit kukat ovat paperia ja silkkipaperia. Tytär piirteli ensin paperille eri kokoisia kukkia, joista tuli hyvin epämääräisen muotoisia. Hän piirteli niihin myös ylimääräisiä koristuksia. :) Minä leikkasin kukat irti ja tein jokaisen kukan keskelle pienen reiän. Tytär pujotti kukat piipunrassiin suuruusjärjestykseen suurimmasta aloittaen. Päällimmäiseksi hän pujotti silkkipaperista leikattuja ympyröitä ja viimeiseksi piipunrassiin pujotettiin helmi. Taitoin piipunrassin pään helmen sisään ja kukan alapuolelle pyöritin piipunrassista pienen tuen, jotta kukka pysyy paikoillaan. Taittelin kukkasten papereihin muutamia laskoksia, jotta se ei ollut aivan suora lätty vaan muuttui hieman kuperaksi.

Tytär sai valita mikä kukka kiinnitetään mihin kynään. Kukka kiinnitettiin piipunrassia kynän ympäri kiertämällä. Sidoin valmiit kynä-kukat kimpuksi pinkillä piipunrassilla.

Pakkasin kimput sellofaaniin. Tytär askarteli kortit ja kirjoitin korttien sisälle tyttären sanelemia kivoja juttuja kerhotädeistä.

Kiitos kivasta kerhovuodesta!

Pilttipurkki-akvaario

Ekaluokkalaisemme sai koulusta pienen huopapallon, josta hän oli tehnyt kalan. Kotona poika ilmoitti, että haluaisi tehdä kalalle akvaarion, jotta se voisi mennä "Lintujen taloon" (siitä projektista kirjoitin täällä).

Mietimme mistä akvaario tehtäisiin. Katselimme ensin sopivan kokoista pientä pahvilaatikkoa, mutta ei sellaista löytynyt. Sitten huomasin pilttipurkin (nuorimmainen vielä silloin tällöin syö soseita ja purkkeja on kertynyt) ja ehdotin sitä. Sehän sopi loistavasti.

Poika halusi, että kala olisi ilmassa, jolloin näyttäisi, että se uisi. Mietimme lankaviritelmää, josta kala roikkuisi. Päädyin kuitenkin tekemään rautalangasta piikin ja pidikkeen purkin pohjalle ja kala painettiin piikkiin. Rautalankaviritelmä piilotettiin hiekkaa esittävän huovan alle. Pohjan voisi peittää oikealla hiekalla, mutta meillä ei sitä tähän hätään ollut. Pystyssä oleva rautalanka piilotettiin silkkipaperi-heinän sekaan. Akvaarion pohjalle liimattiin vielä koristeeksi kivi ja simpukka.

Poika tykkää tosi paljon akvaariostaan ja pitihän se arvata, että pikkusisko haluaa tehdä itselleen myös akvaarion. :D Tehdään seuraavaksi isompaan pilttipurkkiin, niin mahtuu vaikka kaksi kalaa. Nyt mietitään hauskaa tapaa toteuttaa kalat.

Lasten yhteinen "Lintujen talo" -projekti

On ollut ihana seurata kaksi päivää, kuinka meidän 9 v. ja 7 v. pojat sekä 4 v. tyttö ovat askarrelleet ja leikkineet yhdessä hauskan projektin parissa. 

Tytön kanssa tulee askarreltua paljon, mutta pojat askartelevat nykyään omat juttunsa koulussa, eivätkä enää kotona kaipaa kovin usein askartelua. (Meidän pojat tykkäävät askartelusta ja kun olivat pienempiä, niin askartelin paljon heidänkin kanssaan.)

7-vuotiaamme oli koulussa tehnyt lankatupsu-pöllön ja halusi tehdä kotona toisen tupsu-eläimen. Siitä innostui ensin pikkusisko ja sitten myös isoveli. Kaikki päättivät tehdä erilaisia lintuja. Lapset valitsivat haluamansa värisiä lankoja. Syntyi pöllö, viherlintu, papukaija ja pingviini sekä linnuille lemmikeiksi kissa ja koira.

Pingviini

Viherlintu ja sen lemmikki-koira

Pinkki-pöllö

Ekaluokkalainen halusi eläimille myös talon ja olin ilahtunut, kun hän sanoi, että taloon tulee huoneet kaikkien linnuille. (Usein pikkusisko halutaan jättää ulos leikeistä.) Olin sopivasti säästellyt isoa pahvilaatikkoa ja nyt sille löytyi hyvä käyttökohde. 

Lapset näyttivät seinien paikat ja minä liimasin. 7-vuotias piirsi ikkunat ja oven ja minä leikkasin mattoveitsellä aukot. Lapset leikkelivät huovasta mattoja, peittoja, patjoja ja ties mitä. Pahvista leikeltiin, taiteltiin ja liimailtiin pöytä, sänkyjä, hyllyjä, wc-pönttö jne. Jokainen teki huoneestaan sellaisen kuin halusi, olohuone-keittiöön saivat kaikki tehdä tavaroita.

Olohuone-keittiö

Viherlinnun ja koiran huone, jossa koiralla oma koppi

Wc ja suihku

Huoneessa mm. hattuteline

Pingviini kokkaa

Kissa lukee kirjaa

Papukaija petaa sänkyä

Lapset tekivät hamahelmistä linnuille erilaisia esineitä, kuten kännykät, ja ruokaa.

Pingviini pelaa kännykällä

Tämän projektin parissa on nyt vietetty kaksi päivää ja luulen, että taloon lisäillään vielä vaikka mitä. Askartelun lisäksi lapsilla on vierähtänyt monta tuntia myös lintujen kanssa leikkiessä ja ihanasti ovatkin leikkineet yhdessä ilma riitoja, ovatpa ottaneet leikkiin mukaan jopa 1,5-vuotiaan pikkusiskon, joka ei muuten projektiin juuri osannut osallistua. 

Tällaisista hetkistä syntyy onnellisia muistoja. :)

Huopaisia herkkuja

Barbit, nuket ja kaikki pehmolelut sekä tietysti pienet prinsessat rakastavat teekutsuja ja piknik-retkiä. Kutsuilla ja retkillä täytyy olla tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Askarteluhuovasta innostuneena "leivoin" meidän tyttöjen leikkeihin leivoksia ja kakkupaloja. 4-vuotiaamme auttoi värivalinnoissa ja koristelussa. Nämä olivat helppoja leikkaa-liimaa -leivoksia ilman ompelua.

Näitä oli todella hauska tehdä ja voi olla, että hankin lisää askarteluhuopaa, jotte pääsemme tyttären kanssa suunnittelemaan lisää herkkuja. :)