Pikkusiskon lahja isoveljelle

Meillä vietetään tällä viikolla esikoiseni 10-vuotissynttäreitä. On ollut huikeaa opetella nämä 10 vuotta, kuinka olla äiti tuolle upealle pojalle. :) Ja on ihanaa seurata, kuinka rakas tuo isoveikka on myös noille pienemmille sisaruksille... 8 v. poikani osti omilla rahoillaan jo kuukausia sitten synttärilahjan isoveljelle ja viime viikolla hän kysyi saako tehdä kortin. Totta maar saa! Myös pikkusiskot (5 v. ja 2 v.) halusivat askarrella kortit isoveljelle. <3

Korttien valmistuttua 5 v. tyttäreni totesi, että hän haluaa askarrella lahjankin veljelle. Tytär mietti hetken, että mikä se lahja olisi ja muisti sitten kuulleensa, että pienenä poikana veljen lempilelu oli kirahvi. Hän halusi askarrella kirahvin. Kysyin, että tehdäänkö paperista vai huovasta ja tytär tuumasi, että huovasta ommellaan. Kirahvin suunnittelu eteni sitä mukaa kuin sitä tehtiin, joten toteutus ei ollut loppuun asti mietittyä. 

Kirahvin oli tyttären mielestä ehdottomasti oltava keltainen. Onneksi löysin palan keltaista huopaa. Huopapalan koko määräsi kirahvin koon. Tytär ompeli kaksi kirahvin vartalo-kappaletta yhteen, autoin hieman hankalissa kohdissa ja jos neula juuttui. Olin ajatellut, että työ käännettäisiin ympäri, jotta ompeleet jäävät suurimmaksi osaksi piiloon, mutta tytär taas ehdottomasti halusi, että työtä ei käännetä. Ei käännetty. :) Kirahvi käytettiin vanulla. 

Hännäksi pyörittelimme pätkän lankaa. Kysyin, että tehdäänkö jalat samalla tyylillä langasta, mutta tytär tuumasi, että ei, koska jalkojen pitää olla sellaiset, että kirahvi pysyy pystyssä. Aha, mistähän jalat tehdään!?! Kävisikö piipunrassi? Löytyisi mustaa piipunrassia. Käy, mutta siihen pitää kieputtaa keltaista lankaa. Jaaha, hyvä idea. :) Myös sarvet päätimme tehdä piipunrassista ja korvat huopapaloista. Käytimme korvien, sarvien ja silmien kiinnitykseen kuumaliimaa, joten minä huolehdin niiden kiinnittämisestä. Jalat oli hieman haastavaa ommella kiinni, joten myös siinä tytär tarvitsi minun apua. 

Lopuksi leikkelimme ruskeasta huovasta epämääräisiä täpliä ja tytär liimasi ne puikkoliimalla kirahviin. Aika hauska kaveri tästä kirahvista tuli. Tytär teki sille vielä nimikyltin, johon tuli myös syntymäaika. :) Kirahvin nimi on Tähtis. Nyt jännityksellä odotellaan vielä muutama päivä isoveljen kommentteja hienosta lahjasta!

Vielä ehtii osallistumaan blogin SYNTTÄRI-ARVONTAAN ja sinne pääsee tästä!

Huopaisia herkkuja

Barbit, nuket ja kaikki pehmolelut sekä tietysti pienet prinsessat rakastavat teekutsuja ja piknik-retkiä. Kutsuilla ja retkillä täytyy olla tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Askarteluhuovasta innostuneena "leivoin" meidän tyttöjen leikkeihin leivoksia ja kakkupaloja. 4-vuotiaamme auttoi värivalinnoissa ja koristelussa. Nämä olivat helppoja leikkaa-liimaa -leivoksia ilman ompelua.

Näitä oli todella hauska tehdä ja voi olla, että hankin lisää askarteluhuopaa, jotte pääsemme tyttären kanssa suunnittelemaan lisää herkkuja. :)

Halvat huvit

Eskarilaisella oli pari päivää sitten iltapäivästä tooooosi tylsää. Halusi askarrella, mutta kun mietittiin kaikenlaisia vaihtoehtoja mitä voitaisiin askarrella, niin mikään ei sitten kelvannukaan. Hama-helmistä olisi halunnut tehdä jotain, mutta meillä ei ole Hama-helmiä. Serkullansa oli niitä kokeillu ja ne oli niiiiiin kivoja. Pitää äidin vissiin heltyä ja hommata semmosia, vaikka vähän pelotaa, että niitä pieniä helmiä on sitten lattialla ja tuo meidän pienin syö ne.

Hama-helmien puuttuessa piti jotain kuitenkin keksiä. Loppujen lopuksi mielenkiintoisin idea (johon innostui esikoinenkin mukaan) oli laittaa astiaan leluhahmoja ja astia pakkaseen. Eipä tuossa kummoista askartelua tullut, eikä toteutustakaan päässyt ihailemaan kuin vasta seuraavana päivänä. Mutta kummasti pukkasi leikkiin uutta ideaa, kun pojat miettivät mitä otuksille on tapahtunut, kun jään sisään joutuivat ja jo suunnittelivat etukäteen, kuinka jääpalojen kanssa leikitään ja kuinka toiset leluoliot purjehtivat jääpalojen päällä.

Jääkuutioissa riitti ihmettelemistä ja ihastelemista vallankin, kun niihin ilmestyi halkeamia. Jännityksellä lapset seurasivat mikä otus vapautuu ensimmäisenä jäästä. Sitä odotellessa pojat testailivat mitkä kaikki pikkulelut pystyvät kellumaan vesiastiassa jään pinnalla. Hirmuisen hauskaa oli, kun yhdelle oliolle jäi jäätä suuhun vielä kiinni, vaikka se muuten jo irtosi jäästä. Aika halvat oli nämä huvit.

Pikkusisko ihastui leikkiin niin, että halusi omat lelunsa jäähän myös. Seuraavana päivänä oli sitten hänen vuoronsa huvitella jäällä. Lisää tehdään sitten, kun ulkona on niin paljon pakkasta, että jäädytys onnistuu siellä.