maanantai 26. syyskuuta 2016

Vuosi täynnä - arvonnan aika!

Vuosi sitten... kirjoitin ensimmäisen postaukseni. Pikkuinen blogini on nyt siis siirtymässä vauvasta taaperoksi. Uskon oppineeni bloggaajana paljon ja kehittyneenikin jonkin verran tämän "vauvavuoden" aikana. Juttuni tulevat jatkossakin pysymään kuitenkin samoilla linjoilla eli laidasta laitaan kotielämää, askartelua, taiteilua ja touhuilua. Hauska on huomata, että etukäteen kuvittelin blogiini tulevan paljon kuvia skräppäys-sivuistani, mutta en ole tainnut ehtiä tehdä yhden yhtä tämän vuoden aikana! Sen sijaan on tullut kokeiltua montaa uutta juttua. :)

Suuri kiitos kaikille teille, jotka olette käyneet blogissani piipahtamassa ja erityisen iso kiitos kaikille ihanille vaki-lukijoilleni! Synttäreihinhän usein liittyy lahjat ja blogi-synttärieni kunniaksi arvon pienen lahjan jollekin onnettaren suosimalle lukijalle.

Lahja on pieni askartelutarvike-paketti suklaan kera. (Mikään muu taho ei ole osallisena arvonnassa, vain minä.)


Vintage-korttipapereita, väritys-kortteja, teippejä, pitsiä, tarra-helmiä, leikekuvia ja suklaata 






Arvontaan osallistut jättämällä kommentin kommenttikenttään.

Toisen arvan saat olemalla tai liittymällä blogini viralliseksi lukijaksi (oikealla sivupalkissa) tai tykkäämällä Silausta Vailla Facebook -sivuista.

Kolmannen arvan saat linkittämällä tämän arvonnan blogiisi tai FB-sivullesi.

Ilmoita kuinka monella arvalla olet mukana. Muista laittaa myös toimiva sähköpostiosoite, että saan sinuun yhteyden, jos voitto osuu kohdallesi.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy viikon päästä maanantaina 3.10. klo 20.

Onnea arvontaan!

perjantai 23. syyskuuta 2016

Muffini mustikkahillo-raidalla


Tuli tehtyä mustikoista hilloa, mutta muksut eivät huolineetkaan sitä puuroonsa vaikka meillä siis aamupuurot syödään yleensä kotitekoisen omena- tai marjahillon/soseen kanssa. 

Tein tästä epäonnisesta mustikkahillostani jo yhden piirakan aikaisemmin tällä viikolla (se kelpasi muuten vallan mainiosti) ja nyt kokeilin muffineita. 4-vuotias tyttäreni on innokas apuri leipoessa ja hän saikin kippailla kaikki aineet kulhoon ja sekoittaa taikinan.

Etsin netistä helpon "kaikki aineet sekoitetaan keskenään" -muffinireseptin, jota vähän muokkasin. (Alkuperäinen ohje on täällä.) Yritin lisätä muffinien terveellisyyttä ja korvasin osan vehnäjauhosta täysjyväjauholla.

2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilijasokeria
1 dl maitoa
2 munaa
100g sulaa voita

mustikkahilloa

kaurahiutale-sokeri-voi -seosta

Ensin sekoitetaan kuivat aineet keskenään ja sitten lisätään muut aineet ja sekoitellaan taikinaksi.

Laitoin taikinaa ensin vähän jokaisen muffinivuoan pohjalle, sitten reilu kerros mustikkahilloa (johon olin jo piirakkaa tehdessä sekoittanut perunajauhoja, jotta se ei ainakaan valu) ja päälle lusikoin epämääräisen kerroksen taikinaa. Lisäsin muffineihin pinnalle ripauksen (summamutikassa sekoitettua) kauahiutale-sokeri-voi -seosta. Vuoat tulivat aika täyten ja pelkäsin, että tursuvatkohan ne yli, mutta näistä tuli yksiä kauneimpia muffineja, joita olen tehnyt. :) Varsin maukkaita myös, lapset pyysivät minua tekemään näitä toistekin.

Muffinit paistuivat 200 asteisessa uunissa, keskitasolla, n. 20 min.



Vintage haaste #73

Välillä taas kortteilua. Monta kivaa haastetta olisi menossa, mutta tein nyt ainakin ensimmäiseksi kortin Koukussa Kortteihin Vintage -haasteeseen. Aiheena oli bingo ja ruudukko näytti tältä.



Valitsin rivin vihreä - lehti  - lintu.

Kuvassa linnut-kuvion valkoinen reuna pistää silmään ja tajusin kuvaa katsellessa, että reuna olisi kannattanut käsitellä jotenkin vanhentavasti niin sulautuisi paremmin korttiin. Osallistun kuitenkin tällä kortilla haasteeseen.


Tämä kortti menee serkulleni syntymäpäivänä onnittelukortiksi.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Meidän uudet "lemmikit"

Lapset välillä mankuvat, että hankitaan meille lemmikki. Yllättävän harvoin tuota on kuitenkin kuulunut. Lapset tietävät, ettei mitään karvaista lemmikkiä voida ottaa, koska isi on allerginen. Akvaariota ollaan joskus mietitty, mutta koska olen vahvasti sitä mieltä, että sen hoitaminen jäisi kuitenkin vielä minun vastuulle, en ole ollut akvaariotakaan meille tuputtamassa. 

Olimme koko perheellä Ikeassa. Keskimmäiset lapset olivat ostoksien ajan leikkihuoneessa, esikoinen ei päässyt, koska oli sinne liian vanha ja kuopus oli liian nuori. Kivasti esikoinen olikin sitten viihdyttämässä ja työntelemässä kärryissä kuopusta. Poika ihasteli sisustusosastolla kasveja ja kysyin häneltä, että haluaisiko hän poikien huoneeseen jonkun kasvin. Poikahan innostui asiasta. Etenkin kaktukset olivat pojalle mieleen. Ostimme kolmen mini-kaktuksen setin.

Molemmat pojat ihastuivat kaktuksiinsa. Esikoinen hihkui, että nämä on meidän lemmikit! Pojat miettivät kaktuksille heti nimet. Saanko esitellä: Tässä tulevat Alfred, Bob ja Karvinen! :)



 Tässä on Karvinen.


Tässä on Bob.


Ja tämä tässä on Alfred.

Komeita, eikös vaan!

perjantai 16. syyskuuta 2016

Taulu avainnaulakoksi

Aikaisemmin tänä vuonna tein "Avaimet sydämeeni" -taulun. (Siitä enemmän täällä.) Mietin jo kauan, että taidan jatkojalostaa sitä ja nyt se vihdoin tapahtui.


Pähkäilin pitkään minkälaisella kiinnityksellä saisin parhaiten tauluun rivin koukkuja. Löysin kultaisen värisiä koukku-ruuveja ja se tuntui helpoimmalta ja yksinkertaisimmalta ratkaisulta. Ruuvailin siis taulun alalaitaan koukkuja ja ta-daa... meillä on uusi, persoonallinen, taatusti uniikki naulakko avaimille! :)

torstai 15. syyskuuta 2016

Arvonta vinkki

Nyt on ihana arvonta käynnissä Kotini on helmeni -blogissa. Kurkkaapa täältä kuinka kivan palkinnon Marika on kerännyt jollekin onnelliselle! Osallistuminenkin on helppoa... syksyhän on inspiroivaa aikaa. :) 

maanantai 12. syyskuuta 2016

Oravan syksy


Viime talvena tein vanhasta korilautasesta talvisen ovikoristeen, jossa oli orava käpyineen (täällä lisää kuvia tuosta projektista). 


Minulla oli ajatuksena, että orava seikkailisi ovikoristeessa eri vuodenaikoina, mutta viime kevääksi ja kesäksi vaihdoin oveen aivan muunlaiset koristeet. Nyt orava pääsi kuitenkin syksyiseen ovikoristeeseen.


torstai 8. syyskuuta 2016

Sisustukseen ihanat kurpitsat kankaasta

Suomessa kurpitsa ei ehkä ole "pakollinen" syksyn koriste, vaikka sen suosio taitaa olla nousussa. Amerikassa asuessamme kurpitsa kuitenkin oli tyypillisin ja perinteisin koriste syksyisin. Oli oikeita kurpitsoita joka koossa, oli muovisia, puisia, kankaisia ja keraamisia kurpitsoita, oli kurpitsoita joka värissä, oli kurpitsoita kimalteella, oli kurpitsoita naamalla ja ilman, kurpisoita oli taatusti joka makuun.

Ajattelin askarrella meille kankaasta kurpitsoita. Netistä löytyi monenlaista ohjetta ja yhdistelin useammasta ohjeesta itselleni toimivimman tavan tehdä.

Kurpitsaan tarvitsee:
Kangasta
Ompelulankaa ja neulan
Vanua tai muuta täytettä
Pienen pätkän oksaa
Kangasta/nauhaa/huopaa/niintä tai mitä itse haluaa koristeluun

Etsin tilkkusäkeistäni syksyisen värisiä kankaita. (Jos sisustukseen sopii paremmin trendikkäät valkoiset tai harmaat kurpitsat, niin sellaisiakin olen nähnyt, mutta itse halusin lämpimiä värejä.)


Muutaman kankaan kohdalla huomasin, että niin sanottu nurja puoli näytti mielestäni tähän tarkoitukseen kauniimmalta, joten nurjasta tulikin oikea. :)

Tein erikokoisia kurpitsoita. Pienimmässä kankaan koko oli 30cmx15cm ja muissa sivujen suhde suunnilleen sama eli pidempi sivu on kaksi kertaa lyhyt sivu. Mitat ei ole tarkkoja, koska kurpitsat voivat olla eri muotoisia. Littanaisempiin kurpitsoihin leikkasin pidemmästä sivusta pidemmän suhteessa lyhyeen sivuun.


 Kuvaus-assistenttini oli oikomassa ja siirtelemässä kuvattavia vähän liiankin innokkaasti. :)




 Kangas taitetaan kahtia oikeaksi puoleksi valitut puolet vastakkain. Avoin reuna ommellaan kiinni.


Pohja rutistetaan suppuun ja sidotaan kiinni. Totesin, että sain "supusta" kauniimman, kun ompelin harsinpistoja, joiden avulla reunan sai kiskottua tasaisesti kasaan. Samalla langalla kieputin "supun" kiinni.



Työ käännetään ympäsi ja laitetaan täyte syntyneeseen pussukkaan. Minulla oli käytössä vanhan koristetyynyn kummallisen väriset sisälmykset. Täytettä sai tunkea aika reilusti, jotta kurpitsasta tulee täyteläinen.



Yläreuna ommellaan harsinpistoilla, kiskotaan suppuun ja ommellaan kiinni. Kurpitsan voisi jättää tämän muotoiseksi ja lisätä vaan karan ja haluamansa koristeet, mutta halusin kurpitsaan sille tyypillisen "pompulaisen" muodon.




Tämä vaihe on hieman hankala selittää, mutta ompelin kaksinkertaisella ompelulangalla ylhäältä keskeltä ulkokautta alas keskelle ja sitten kurpitsan läpi taas ylös ja kiristin lankaa niin, että syntyi ura. Toistin 6-7 kertaa.

Loppuosan koristeluun kokeilin muutamia eri vaihtoehtoja.




Mutta päädyin lopulta tekemään lehden askarteluhuovasta. Katsoin netistä minkä muotoinen on kurpitsan lehti ja totesin, että niitä oli montaa eri muotoa, toiset terävä reunaisia, toiset pyöreämpiä, toisissa syvät "halkiot" jne. Piirtelin ja leikkelin lehden sitten suunnilleen miten sattuu sinnepäin. :) Lopputulos muistuttaa mielestäni erehdyttävästi sammakkoa, mutta ehkä sen asiayhteydestä tunnistaa lehdeksi.

Oksasta leikatun karan ja lehden kiinnitin kuumaliimalla. Liimakohdan peitoksi ja kivaksi koristukseksi kieputtein niintä. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Kurpitsoista tuli todella söpöjä ja hauskoja. 




maanantai 5. syyskuuta 2016

Söpö(?) virkattu hattu

Iski virkkausinto. Yhteen projektiin piti tehdä 5 valkoista isoäidinneliötä, mutta pääsin vasta vauhtiin viidennen neliön kohdalla, joten tein muutaman lisää. Sitten ajattelin, että 9 neliötä olisi sopivan tasapainoinen määrä... mutta jossain kohtia tein "laskuvirheen" ja neliöitä tulikin tehtyä 12. :D Siinä vaiheessa totesin, että nyt pitää lopettaa ja tehdä jotain muuta.


Tein sitten tyttärelle hatun. Katsoin vähän mallia kahdesta eri hattu-ohjeesta ja sävelsin loput itse. Itsetehdyn näköinen hatusta tulikin. Silmukoita on liian lailla kuvion alkukohdassa (vaikka tämän kohdan ohjeen mukaan laitoinkin, mutta lankani oli ilmeisesti paksumpaa kuin ohjeessa käytetty) ja mietin työn edetessä, että puranko ja teenkö uudestaan. Päätin kuitenkin jatkaa ja katsoa miltä lopputulos näyttää. Kuviot näyttävät mielestäni simpukoilta ja melkein saatan uskotella itselleni, että niiden kuuluu olla tuolla lailla. :D


Hattu on omalla tavallaan ihan hauska ja tytär (4 v.) tykkäsi, joten tämä kelpaa tällä kertaa. Mitähän seuraavaksi virkkaisi?? Virkkaukseen jää helposti koukkuun. :)

torstai 1. syyskuuta 2016

Tylsyyden karkoittaja


"Äiti, mitä mä tekisin?" "Äiti, mulla ei oo mitään tekemistä!" Näihin iänikuisiin kyselyihin ja valituksiin ei tullut loppua. Ja vaikka yritin ehdotella jotain tekemistä, niin ei se tuntunut koskaan kelpaavan. Meillä lapset menee ilmeisesti sellaiseen "tylsyys-moodiin", että sieltä ei hevillä pääse pois.

Keskustelin asiasta mieheni kanssa ja samalla muistin, että jossain olin nähnyt idean laatikosta, jonne laitetaan tylsiä hetkiä varten leikki-ideoita. (Iso kiitos ideasta sinulle, kuka olitkaan, joka jossain ideasta kerroit. :) ) Mies totesi, että tosi hyvä idea ja saman tien lapset kutsuttiin paikalle. Kaikki saivat ehdottaa touhu-ideoita ja minä kirjotin ne lapuille. "Taikatemppuja", "askartelua", "muovailuvaha", "temppurata", "teltta/maja", "pehmoleluleikki", "lautapeli", "tehdään ruokaa", "suihkuun" jne. Lisää lappuja tehdään aina, jos tulee uusia ideoita.


Laput laitettiin tyhjään (pestyyn) turkkilais-jogurttipurkkiin. Sieltä tylsyyden iskiessä otetaan yksi lappu ja sovimme lasten kanssa, että lappua pitää totella. Innoissaan lapset halusivat heti testata ja ensimmäiseksi tuli "Barbie/Minecraft-lelu leikit". Naureskellen kolme isointa lasta (kohta 9v. ja 7v. pojat sekä 4v. tyttö) ryntäsivät leikkimään yhdessä Mine-hahmoilla ja leikissä vierähtikin hyvän aikaa.

Päätin, että ensimmäisen kerran, kun purkista nousisi "askartelu", niin koristelisimme "tylsyyden karkoittajan". Askartelun koittaessa lapset valitsivat purkkiin väreiksi punaista ja sinistä sekä koristeiksi Minions-tarroja. Jokainen sai purkista oman sektorin, johon piirrellä ja laittaa tarroja. Kanteen tuli iso keltainen kuu ja avaruusaluksia.



Purkki on ollut nyt käytössä noin viikon verran, päivittäin sieltä on nostettu lappuja ja aina on löytynyt tekemistä. :) Saattaa olla, että jossain vaiheessa tarkennan tehtäviä, että esim. "lautapelit" sijasta lukeekin vaikka "Afrikan tähti". Ja lisää uusia tehtäviä ja leikkejä tulemme keksimään, jottei purkki ala kyllästyttämään vaan pysyy yllättävänä. :)

Kuinka teillä poistetaan tylsyys?