Lapsityövoimaa

Ulkona sataa. Lapset innostuivat tänään urakalla kyselemään mitä kotitöitä voisivat tehdä (ja samalla tienata pikkuisen taskurahaa). Roskapussit veivät roskiin ja tyhjät pullot kävivät palauttamassa lähikauppaan. Kohta 8 vuotta täyttävä poika kysyi saako hieroa äitiä ja tottakai sai! Kymmenen minuutin hellä niskahieronta teki oikein hyvää. Seuraavaksi samainen poika halusi vielä kiillottaa tummuneita ja laikukkaita lusikoita! Sehän sopii. :D Mitähän sitä vielä keksisi?! :)

Leppoisaa Juhannusta kaikille! Toivottavasti aurinko edes vähän pilkahtelee, eikä ihan pakkaselle mene lämpötilat! :D

Purjevene opelle

Poikani tekivät opettajajilleen kiitokseksi kuluneesta vuodesta purjeveneet. Vene on hankaussieni, jonka toinen pää leikattiin veneen kokkaa muistuttamaan. Purjeeksi laitettiin tiskirätti, johon pojat saivat miettiä ja kirjoittaa opettajalle viestin. Teksti on kirjoitettu tekstiilitussilla ja testasin omaan rättiin, että se kesti kuumassa vedessä pesua ja hinkkausta. Masto on grilli-tikku ja maston päässä on paperinen lippu, johon pojat värittivät Suomen liput. Vähän erilaiset kukat opettajille ja ehkä opeille tulee hyvä mieli näillä räteillä pöytää pyyhkiessä. :)

Ekaluokkalaiseni purjevene.

Kolmasluokkalaiseni purjevene.

Pojat maalasivat veneille alustaksi paperilautaset.

Pakkasin veneet sellofaaniin.

Ihanaa kesää ja lomaa kaikille opettajille ja kaikille muillekin kasvattajille!

Kynä-kukkakimput kerhotädeille

Viime vuonna kuvittelin onnistuneeni kivasti lasten eskari- ja kerhotätien kevätmuistamisessa. Kehittelin "siemenpussi"-kukkakimput, jotka olivat mielestäni hauska idea. Niistä tuntui muutkin tykkäävän. Tätä viime vuoden postausta käytiin kurkkimassa ahkeraan ja netissä näkyi myös muiden tekemiä vastaavia kukkakimppuja. Joten kyllä minä jonkin verran mieleni pahoitin, kun pojan eskari-ope hymähti lahjan saatuaan "taas siemeniä". Onhan se tietysti ikävää, jos vaikka kymmenen oppilasta sattuu tuomaan siemeniä, mutta kyllä kasvatusalan-ammattilaisen pitäisi kyetä pitämään oma harmistuminen piilossa. Jos ei lahja miellytä, niin eihän sitä toki tarvi alkaa ihastelemaan isoon ääneen ylisanoilla. Ihan vaan "Kiitos" olisi riittänyt. Onneksi poika ei tainnut ymmärtää open alentuvaa mielenilmausta.

Somessa näkyy usein kommetteja, että eivät opet ja päiväkodintädit halua muuta kuin kortin. Ymmärrän hyvin, että monikaan ei halua joka vuosi lisää sekalaista "roinaa". Enkä ole kenellekään tyrkyttämässä lasteni tekemiä kippoja tai kuppoja, mutta jotain kivaa halusin, etenkin tyttären kanssa, askarrella ihanille kerhotädeille. Mielellään jotain hyödyllistä. Ja tällä kertaa sellaista, että vaikka jokainen kerholainen toisi samanlaisen, ei sillä olisi niin väliä. Mietin mitä kerhotädit tarvitsisivat. Varmasti monenlaista, mutta päädyin kyniin. Niitä tarvii aina ja ne kuluvat käytössä. Pelkät kynät olisi vähän tylsä lahja, joten askartelimme tyttären kanssa kyniin kukkaset. Kokeilimme useampaa erilaista tekniikkaa, joten lopputuloksesta tuli kirjava kesäinen kukkapuska. :D Kyniksi ostin erivärisiä geelikyniä, mutta tähänhän voisi laittaa mitä kyniä vaan, vaikka lyijykyniä.

Ruusut on tehty silkkipaperista. Pyöreän kynän ympärille pyöritetään löysästi silkkipaperia. (Käytimme summassa erikokoisia, suorakaiteen muotoisia, paperin paloja, jotta saimme eri kokoisia terälehtiä.) Ihan koko paperia ei pyöritetä. Meillä tytär pyöritti turhankin pitkälle, eikä terälehtiin tullut kunnolla "vartta". Eli ainakin yli 2 cm kannattaa jättää pyörittämättä.

Paperi painetaan kasaan. (Jos on pyörittänyt paperin liian tiukkaan kynän ympärille, paperia on vaikea saada ruttuun.) Tytär tykkäsi tästä rutisteluvaiheesta ja ekaluokkalainen poikanikin halusi tulla tekemään oman ruusun nähdessään tämän hauskan työvaiheen. :)

Kynä otetaan pois. Pötköä venytetään hieman ja käännetään terälehden muotoon. Terälehdelle kannattaa pyöritellä aika pitkä "varsi", jotta kukka on helpompi kasata.

Terälehtien määrä riippuu siitä, kuinka ison kukan haluaa tehdä. Meillä pienemmässä ruusussa on 10 terälehteä ja isommassa 15. Kasaaminen oli melko haastavaa ja vaatii vielä kehittelyä. Pidemmillä terälehdenvarsilla, kuin mitä meillä oli, onnistuu varmasti meitä paremmin. :) Kukkateippi saattaisi olla toimiva ratkaisu. Itse kokeilin langalla ja teipillä. Lopuksi lisäilin erikeeperiä terälehtien koloihin varmistamaan, että viritelmä pysyy kasassa. Kukan kasaaminen aloitetaan pienimmistä terälehdistä ja isoimmat tulevat ulommaiseksi kerrokseksi. Piipunrassista tehtiin varsi. Liimasin sen kuumaliimalla ruusun kantaan. Tytär piirsi vihreälle paperille lehtiä, jotka hän myös itse leikkasi. Liimasin yhden lehden jokaisen kukan varteen.

Keltaiset ja punaiset kukat tehtiin askarteluhuovasta. Tytär leikkasi suorakaitteen muotoisen palan pitkät reunat hapsuille. Pala taitettiin pituussuunnassa kahtia. Piipunrassiin pujotettiin helmi, jonka ympärille pyöritettiin hapsu-huopa. Yritimme kiinnitystä erikeeperillä, mutta se ei pitänyt tarpeeksi, joten varmistin liimaukset kuumaliimalla.

Violetit ja pinkit kukat ovat paperia ja silkkipaperia. Tytär piirteli ensin paperille eri kokoisia kukkia, joista tuli hyvin epämääräisen muotoisia. Hän piirteli niihin myös ylimääräisiä koristuksia. :) Minä leikkasin kukat irti ja tein jokaisen kukan keskelle pienen reiän. Tytär pujotti kukat piipunrassiin suuruusjärjestykseen suurimmasta aloittaen. Päällimmäiseksi hän pujotti silkkipaperista leikattuja ympyröitä ja viimeiseksi piipunrassiin pujotettiin helmi. Taitoin piipunrassin pään helmen sisään ja kukan alapuolelle pyöritin piipunrassista pienen tuen, jotta kukka pysyy paikoillaan. Taittelin kukkasten papereihin muutamia laskoksia, jotta se ei ollut aivan suora lätty vaan muuttui hieman kuperaksi.

Tytär sai valita mikä kukka kiinnitetään mihin kynään. Kukka kiinnitettiin piipunrassia kynän ympäri kiertämällä. Sidoin valmiit kynä-kukat kimpuksi pinkillä piipunrassilla.

Pakkasin kimput sellofaaniin. Tytär askarteli kortit ja kirjoitin korttien sisälle tyttären sanelemia kivoja juttuja kerhotädeistä.

Kiitos kivasta kerhovuodesta!

Yöpuvun uusiokäyttö

Pojan ihana haalarimallinen fleece-yöpuku jäi auttamatta pieneksi. Siitä oli leikattu jalkaterät jo aikaa sitten pois ja nyt oli puku revennyt pebasta. :)

Meillä on muutamia kulahtaneita koristetyynyjä, jotka mies on meinannut heittää pois. Näitä kahta pois joutavaa asiaa miettiessäni keksin taas keinon, jolla tavaraa ei vielä tarvikaan heittää pois. :) (Meillä on kyllä liikaa rojua, että jotain on välillä pakko pistää poiskin.)

Leikkasin yöpuvusta mahdollisimman ison, suunnilleen suorakaiteen muotoisen palan. Jätin sivusaumat paikoilleen, koska puku oli juuri olikean levyinen. Kangas oli nyt "putkilo". (Pebassa olevan repeämän vuoksi keskikohta jäi reunoja lyhyemmäksi, mutta minä en ole niin turhan tarkka tekemisissäni, niin tämä kelpasi minulle.)

Vetoketju aiheutti hieman päänvaivaa ja mietin, että leikkaanko sen pois ja ompelenko reunat kiinni. Päädyin kuitenkin jättämään vetoketjun paikoilleen. "Ompelin" molemmissa vetoketjun päissä lankaa vetoketjun ympäri niin, ettei vetoketju pääse "purkautumaan". Leikkasin molemmat avoimet reunat hapsuiksi. (Työ taas innosti tekijäänsä niin, että vaihekuvat jäi ottamatta.)

Solmin hapsut umpisolmuilla niin, että aina yksi hapsu alapuolelta solmittiin vastaavalla kohdalla olevaan yläpuolisen kankaan hapsun kanssa. (Myös vetoketjun kohdan solmin samalla lailla.) Kun toinen laita oli solmittu, pujotin kulahtaneen tyynyn syntyneen pussin sisään ja solmin toisen reunan hapsut. Tyynyn saa halutessaan vetoketjun kautta pois.

Poika rakastui yöpuku-tyynyynsä ja meni sen kanssa illalla nukkumaan. :)

"Deittipaikka" yksinäisille... sukille

Netin syövereissä on näkynyt erilaisia "hakuilmoituksia" englanninkielisillä teksteillä kuten "Wanted", "Lost socks" tai hauska "Clean. Single. Looking for Mate." Siitä sain idean ja tein suomenkielisen version omaan tauluun.

Meillä (kuten ilmeisesti kovin monella muullakin) on aivan liian paljon parittomia sukkia. Jospa tällainen "deittitaulu" auttaisi sukkia löytämään toisensa.

Käytin pohjaksi canvas-taulun, koska niitä löytyy kotoa. Maalasin siihen mustalla, valkoisella ja sinisellä akryylivärillä epämääräisiä viuhahduksia ja tuputtelin täpliä.

Maalasin puisia pyykkipoikia vaalean siniharmaalla. Myöhemmin maalsin osat pyykkipojista harmaaksi.

Taulun kuivuttua kirjoitin harmaalla arkyylimaalilla maalaten tekstin "Puhdas, Yksinäinen, etsii kaveria." (Nyt tajusin vasta, että pilkut olisi olleet kivemmat pisteinä ja sitten tuo "etsii" olisi pitänyt olla myös isolla. Ehkä tuon pystyisi korjaamaan, mutta näillä mennään nyt.)

Alareunaan liimasin kuumaliimalla pyykkipoikia kahteen riviin. Sitten taulu paikalleen ja yksinäiset sukat pyykkipoikiin odottaman kaveriaan. Saattaa olla, että liimaan reunoille vielä pari pyykkipoikaa lisää, jos tuntuu, että tila loppuu kesken. :)

Lapset totesivat, että "Ai, onko tää joku leikki, että meidän pitää ettiä noille parit?" Joo, sehän sopii äidille paremmin kuin hyvin! :)

Vinkki:

Taulunhan voi tehdä mistä vaan tukevahkosta levystä. Koristelussa voi käyttää haluamaansa tekniikkaa (servetti, mosaiikki, painanta... mitä ikinä keksii). Teksti voisi olla myös vaikka "Puhdas. Yksinäinen. Vailla paria." Tai vailla kumppania tai kaveria. Tai "Etsii kumppania." Monta hauskaa mahdollisuutta.

Hätäinen, mutta hyödyllinen isänpäivälahja

Lapset ovat kerhossa, eskarissa ja koulussa tehneet isille jotain pientä lahjaa ja kortit. Kortteja ehdittiin tekemään kotonakin, joten isi tulee saamaan ison pinon kortteja.

Itse en omaa korttia miehelleni ole tehnyt, mutta haluan jotenkin muistaa miestä, joka on paras isä lapsillemme. En kuitenkaan lähtenyt ostamaan mitään suurta ja mahtavaa lahjaa (vallankin, kun ensi kuussa on miehellä synttärit ja joulu, joten lahjojen antamiseen mahdollisuuksia on).

Päädyin ostamaan Dents-xylitol-pastilleja (jotka ei valitettavasti ole täysxylitolia) useampaa eri makua ja pienen lasipurkin niille. Purkkiin kiinnitin kortin, johon "runoilin": "Ota aina ruuan jälkeen yksi tai kaksi, niin et muutu koskaan hampaattomaksi." Vaikka tämä onkin hätäisesti kyhätty lahja, on se kuitenkin ajatuksella ja rakkaudella suunniteltu ja toteutettu. Isäntä juo päivittäin moneen kertaan teetä tai kahvia järisyttävällä määrällä sokeria lastattuna, ja siihen vielä välillä keksit päälle, joten hampaitakin on hyvä muistaa. Mies saa viedä pastillit työpaikalleen, että pysyy hampaat kunnossa napostelujen lomassa. :)