torstai 30. kesäkuuta 2016

P*skarteluhaaste #323




Tällä kertaa P*skarteluhaasteessa oli bingo.


Tuo vasemmanpuoleinen pystyrivi eli piirustelua, one layer, violetti, tuntui minun bingoriviltä ja sitä lähdin toteuttamaan. Piirustelu sujuu kyllä, mutta violetilla värittely olikin sitten ongelmallisempaa. Kahteen korttiin yritin ensin jotakin sutata, mutta ei niistä tullut julkaisukelpoisia. Päädyin sitten piirrustelemaan violetilla kynällä valkoiselle korttipahville. :D Tästä ei enää kortti simppelimmäksi voi mennä. Saa sitten saaja lisätä haluamaansa väriä kuvaan. 



tiistai 28. kesäkuuta 2016

Vintage tyttöjä Pocket letter -haasteeseen

Mikä ihmeen pocket letter? Taskuun menevä kirje? Taskun muotoinen kirje? Pocket letter on alun perin Janette Lanen keksimä ja kehittelemä uusi muoto askarrella ja lähettää kirjeitä. Alkuperäisessä ideassa muoviseen keräilykorttitaskuun, johon mahtuu 9 korttia, kerätään/askarrtellaan/kirjoitetaan erilaisia viestejä, kuvia, pieniä kivoja juttuja jne. Estin netistä Pocket letter -kaavioita ja tein yhdestä mallista oman version vapaasti suomentaen. Eli tässä esimerkki ideoista, joita pocket letteriin voisi laittaa.




Valmis korttitasku taitellaan, sujautetaan kirjekuoreen ja postitetaan Pocket letter -kaverille. Pocket letter on saavuttanut nopeasti paljon suosiota ja siitä näyttää syntyneen erilaisia muotoja. Netistä löytyy runsaasti kuvia upeista pocket letter taideteoksista.

Leila-mumma on järjestänyt tällä kertaa haasteen, jossa ideana oli tehdä "pocket letteri". Valittavana oli neljä eri aihetta.

Aiheet ovat: 
1. KESÄNAISET
2. VAUVAT
3. VINTAGE TYTÖT
4. LASTEN HAAVEAMMATIT

En ollut kuullut pocket letteristä ennen tätä Leila-mumman haastetta, joten jouduin tekemään taustaselvitystä ennen haasteeseen tarttumista. Tässä haasteessa keskitytään mielestäni enemmän kuviin kuin pocket letterin tervehdyksiin ja pikku "lahjoihin", joten täytin itsekin taskut vain kuvilla. Kuvien taakse voi toki sujauttaa myös kirjoitetun kirjeen, teepussin, tarroja tmv. 

Valitsin aiheekseni Vintage tytöt. Taustaksi valitsin violetin-ruskean paperin, jossa näkyy hennosti vanhanajan kaunokirjoitusta. Käytin samaa paperia jokaisessa taskussa luomassa yhtenäistä vaikutelmaa. Tällainen sivu syntyi.




Sama vähän lähempää, rivi kerrallaan.




Pocket letter on hauska koota ja siinä on hurjasti valinnan varaa. Näitä tulee varmaan tehtyä toistekin. 



sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Arvonta vinkki

Löysinpä kivan askartelutarvike-arvonnan. Karita arpoo kauniin yksisarvis-leimasimen ja muuta söpöä. Arvonta löytyy täältä.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Juuri nyt -haaste Anun putiikeista

Törmäsinpäs hauskaan haasteeseen vaihteeksi. Anun putiikit -blogissa on tällainen "täydennä lauseet" -haaste.

Juuri nyt... 1

1. Tänään olen...
2. Kotonani on...
3. Kynsilakka kuuluu...
4. Olen ... ja ... aamuisin.
5. Askartelen mieluiten...
6. Jääkaapistani ei löydy ...
7. Vaatteiden silittäminen ...

Ja nyt pääsette lukaisemaan minun "Juuri nyt..." fiilikset. :)

1. Tänään olen saanut nukkua (=torkkua) pitkään, koska kukaan lapsista ei herännyt ennen yhdeksää! Ihana kesäloma.
2. Kotonani on lattiat täynnä hiekkaa, koska lapset kävivät uimassa. :/
3. Kynsilakka kuuluu lähinnä menneisyyteen. Aikoinaan tykkäsin maalailla joka viikoksi eri kuviot kynsiin, mutta lasten synnyttyä olen käyttänyt kynsilakkaa vain muutamia kertoja.
4. Olen hitaasti käynnistyvä ja helposti äreä aamuisin.
5. Askartelen mieluiten aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla, iltayöstä, yöllä...
6. Jääkaapistani ei löydy välillä mitään mitä tekisi mieli syödä. Vaikka kuinka monta kertaa aukaisisi ovea uudestaan, ei sinne ole silti ihmeellisesti ilmestynyt mitään.
7. Vaatteiden silittäminen on minulle vihon viimeistä puuhaa. Miehelle on ostettu itsestään siliäviä paitoja ja muut vaatteet saavat minun puolesta olla vaikka vähän ryppyisiä. Ainostaan juhliin lähtiessä yritän panostaa silittämiseen.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Ideoita lasten merirosvo-kutsuille


Teemakutsuja on mukava järjestää. Merirosvo on suosittu teema poikien keskuudessa. Tässä jutussa kerronkin joitain vinkkejä merirosvo-juhlien asuihin, koristeluun, leikkeihin ja tarjottaviin. Nämä kutsut juhlittiin jo pari vuotta sitten, mutta en ole esitellyt näitä vinkkejä täällä vielä. Toivottavasti joku saa hyviä ideoita tuleviin juhliinsa.


Houkutteleva kutsu antaa viitteitä minkälaiset teema-kutsut on tiedossa. 

Meillä seiniä koristeltiin paperista itse tehdyillä teemaan sopivilla kuvilla. Lapset askartelivat apuna paperista kaloja. Poikani (siihen aikaan 5v.) piirsi hain ja miekkavalaan.



Isoimmat seinäkoristeet toimivat aarteenmetsästyksessä vinkkien piilopaikkoina. Pienestä koristelaivasta löytyi aarteenmetsästyksen ensimmäinen vihje: "Ei aarre ollut laivassa. Se putosi mereen ja sen söi valas!"


Valaan suusta löytyi viesti: "En tykännyt aarteesta. Sylkäisin sen simpukkaan."


Simpukan viesti kertoi: "Helmiä etsiessään aarteen löysi merenneito."


Vaan tyhjin käsin oli merenneitokin: "Aarre lipesi minulta ja tarttui kalastajien verkkoihin."


"Verkot repesivät. Mustekala sai aarteen ja piilotti sen laivan hylkyyn."



"Aarteen löysi papukaija, joka lensi aarre mukanaan ulos puun oksalle!" Nopeasti lapset oivalsivat, että nyt pitää juosta ULOS!

Lopulta pihalta löytyi papukaija-pinata, jonka sisältä löytyi kaikille herkkuja, jahka pinata saatiin ensin rikki.


Muita leikkejä kutsuilla olivat "Sukeltajan pelastus" ja "Kapteeni koukku-käsi". 

"Sukeltajan pelastuksessa" laitettiin ämpäriin vettä ja kaikki lelulaatikoista löytyneet mereen viittaavat lelut (jotka kestävät vettä) laitettiin ämpäriin. (Leikki on syytä järjestää ulkona tai sitten tiloissa, jotka kestävät vesiroiskeet.) Lapsille esiteltiin sukeltaja-lelu, joka sekoitetiin ämpärissä olevien lelujen joukkoon. Vuorotellen jokainen pääsi pelastamaan sukeltajaa ämpäriin katsomatta eli esineitä tunnustelemalla. Otettiin aikaa, kuka suoriutui nopeimmin sukeltajan pelastamisesta. Sukeltajan tilalla voi tietysti käyttää mitä tahansa sovittua lelua.

"Kapteeni koukku-käsi" -leikki syntyy henkarin koukusta ja pussillisesta mini pretzeleitä (=suolatikkuja rinkelin muodossa). Pretzelit kaadetaan isoon laakeaan kulhoon. Vuorotellen jokainen lapsi saa olla kapteeni koukku-käsi ja yrittää poimia kulhosta koukulla niin monta pretzeliä kuin minuutissa ehtii. On muuten yllättävän hankalaa! :) Onkimansa pretzelit saa tietysti syödä, jahka ne on laskettu. Leikin lopuksi pretzeleitä saa syödä myös he, jotka eivät onkimisessa kovin hyvin menestyneet.

Herkkupöydässä meillä oli vesimelooni, jonka olin kaivertanut muistuttamaan haita tai jotain muuta terävähampaista kalantapaista otusta. 


Kakku oli merirosvolaiva (mikään superleipuri kun en ole niin kakku oli vähän lässähtänyt ja kinuskit ei pysyneet siellä missä piti). Koristeet tein hyvissä ajoin etukäteen. Laivasta löytyi merirosvo, myrskylyhty, aarrearkku, ruori, köyttä, ankkuri... purjeet tein paperista puiseen grillivartaaseen. Laivan vierellä ui merenneito ja mustekala sekä simpukoita.



Menusta löytyi myös nakki-mustekaloja, pikku miekkoihin pujotettuja rypäleitä, simpukka-keksejä, suklaa-kolikkoja, muffineja merirosvolipuilla, juustosarvia ja sipsiä. Pöydässä oli koristeena pieni aarre-arkku, jonka olin täyttänyt koruilla. Lisäksi pöydässä oli koristeena paperisia simpukka-, meritähti- ja kala-kuvioita.


Hauskoja teemaan sopivia asuja voi askarrella melko edullisesti, kun käyttää mielikuvitusta!

Esikoinen halusi olla mustekala. Ostin kirpputorilta isokokoisen hupparin. Valitettavasti värejä ei ollut tarjolla kovin hyvin, joten oli tyytyminen ruskeaan. Leikkelin helman suikaleiksi, niin että sain ommeltua niistä 6 lonkero-pötköä. Hihat toimivat kahtena lonkerona, jolloin lonkeroita tuli yhteensä 8. Silitin lonkeroihin imukupeiksi pyöreitä kuvioita. Jälleen värivalinta oli hieman outo, mutta en löytänyt muuta kuin pinkkiä seepra-kuviota. Se sai kelvata. Laitoin lonkeroihin täytteeksi vanua. Huppuun oli aluksi suunniteilla mollo-silmät, mutta poika halusikin puvun ilman silmiä.



Merirosvolle housuiksi löytyi mustat lyhyeksi jääneet collagehousut, joissa oli reikä. Leikkasin lahkeet shortseiksi ja tein reunasta repaleisen näköisen. Kirpparilta löytyi parilla eurolla poikien juhlaliivi, joka sopi merirosvolle. Punainen huivi löytyi kaapin kätköistä vyöksi ja leikeissä rispaantunut merirosvo-hattu kelpasi vielä päähineeksi. Silmälapun olisi voinut askarrella itse, mutta päädyin ostamaan sen kaupasta.


Pikkuinen merenneito sai pyrstön kirpparilta ostetuista aikuisten leggingseistä. Leikkasin lahkeet poikki viistosti pystön muotoon ja ompelin reunat kiinni. Vyötärönauhan alapuolella leikkasin aukon, josta merenneidon jalat pujotettiin ulos, jotta konttaus onnistuisi hyvin. Kavensin vyötärön pikkuiselle sopivaksi. Koristelin pyrstöön kimalleliimalla suomuja ja evän. Pystön sisälle löytyi ohutta superlonia tueksi. Kaapista uimapuku pyrstön kaveriksi ja rusettipanta päähän.




maanantai 20. kesäkuuta 2016

P*skarteluhaaste #322

Tällä kertaa P*skiksessa haasteeksi annettiin värit, jotka minun koneella näyttivät punaiselta, oranssilta ja keltaiselta. En oikein meinannut saada väreistä mitään ideaa aikaiseksi. Syksyistä lehti-korttia jo harkitsin tekeväni, mutta sitten tuumasin, että ei sentäs... keskikesällä pitää tehdä jotain kesäistä. Eikös perhoset ole aika kesäisiä? Korttia suunnittelin, mutta innostuin tekemään niin isoja ja niin paljon perhosia, että lopputulos on enemmänkin taulu, (punainen paperi on 30x30cm).

Pudottelin punaista, oranssia ja keltaista akryylimaalia tavalliselle kopiopaperille, jonka taitoin kahtia. Näin syntyi "musteläiskä" kuvio, josta leikkelin perhoset. Perhoset on liimattu vain toisesta siivestään kiinni tauluun, jolloin ne näyttävät oikeasti lentelevän. Tussilla tuntosarvet ja bling-blingiä vartaloiksi. Lapset tykkäsivät kovasti, joten tytöt saivat tämän tauluksi huoneeseensa. :)

perjantai 17. kesäkuuta 2016

I love vintage #2

Tällä kertaa ei jäänyt viime tippaan, sillä tähän I love vintage -haasteeseen on aikaa osallistua vielä tämän kuun loppuun asti eli melkein kaksi viikkoa. Tällä kertaa haasteena on "partavaahtotekniikka". Enpä ole partavaahtoa aikaisemmin käyttänytkään askartelussa. Onneksi mieheltä löytyy partavaahtoa, tosin se ei taida olla ihan perinteistä vaahtoa, koska on vaaleansinistä eikä meinaa oikein vaahtoutua. 

Tein ensimmäiset kokeilut sinisen ja vihreän sävyillä, koska ajattelin, että jos partavaahdosta sattuu jäämään paperiin sinisen sävyä, niin värit pysyisivät jotenkin hallussa. En kuitenkaan ollut ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen, joten kokeilin myöhemmin tekniikkaa uudestaan eri värillä. (Eikä partavaahto vaikuttanut väreihin.) Värien sekottelussa minulla on vielä parantamisen varaa, mutta parhaimmillaan tekniikalla saa kivaa marmorikuvioitua paperia aikaiseksi. 

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Digileima, hieno nimi piirrustukselle

Esiteltyäni "Vuosikymmenet"-teemani värityskuvia, minulle sanottiin, että kannattaisi piirrelllä myös digileimoja. Ikinä ennen en ollut edes kuullut mitä ne semmoiset ovat, mutta onneksi tuon kuukkelin avulla selviää kaikki, ainakin lähes kaikki. 

Digileima on siis kuva, jonka saa netistä ostaa ja ladata omalle koneelle ja sieltä tulostaa niin monena kappaleena kuin haluaa ja myös kuvan kokoon pystyy usein vaikuttamaan ainakin jonkin verran. Digileimoilla voi sitten koristella kortteja, leikekirjoja tai mitä ikinä keksiikään. 

Kun nyt olen Etsyyn laittanut korttejani myyntiin, niin lisäsinpä sinne myös muutaman digileiman eli Digital Stamp'in. Digileimani ovat myös "Vuosikymmenet" -teemalla. Toistaiseksi leimani ovat valkoisella taustalla, mutta jahka ehdin opettelemaan lisää kuvankäsittelyä pyrin saamaan kuvista myös versiot, joissa tausta on läpinäkyvä. Koska en ole itse koskaan käyttänyt digileimoja, en tiedä kummat ovat parempia. Molempia näyttää olevan netissä tarjolla. Tällaiset ovat kolme ensimmäistä digileimaani ja ne ovat siis myynnissä täällä. (Ladatut kuvat tulevat tietysti ilman tuota vesileimaa.)



lauantai 11. kesäkuuta 2016

Koukussa kortteihin vintagehaaste #69

Löysinpä taas uuden blogin, jossa järjestetään korttihaasteita, Koukussa kortteihin vintagehaaste -blogi. Varsinaiset kortteilijat tekevät upeita luomuksia, mutta jospa niitä ihaillessa itsellekin tarttuisi ideoita ja taitoa lisää. Tekemällä oppii, joten ei muuta kun tekemään.

Tällä kertaa haasteen aiheena on "Rähjäromantiikka". Tyyliin kuuluu muunmuassa rosoisiksi vanhennetut ja usein valkoiseksi käsitellyt pinnat, romanttisuus, kerroksellisuus, pitsi ja pastellivärit.

Olisikohan tämä kortti "Rähjäromantiikkaa", vaikka ei ihan noita kaikkia ominaispiirteitä täytäkään? :)

maanantai 6. kesäkuuta 2016

P*skarteluhaaste #321

Tällä kertaa P*skateluhaasteessa aiheena oli "Taivaalla". Mietin, että mitähän omaperäistä laittaisin taivaalle leijumaan. Ensin mietin, mitä taivaalla yleensä on... lintu, perhonen, aurinko, sateenkaari, lentokone, pilviä, tähtiä, kuu, kuumailmapallo, lehtiä, pisaroita, lumihiutaleita. Totesin, että taivaalle voisi laittaa ihan mitä vaan tuulen kuljetettavaksi. Valikoituani materiaaleja korttiin päädyin kuitenkin lisäämään taivaalle "vain" perhosen, koska se sopi kortin tunnelmaan parhaiten. Tosin valmista korttia katsellessani mietin, että ehkä sittenkin tuulen mukaansa tempaama kirje olisi ollut ihana... mutta näillä nyt mennään. :)

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Vuosikymmenet-kortteja saatavilla


Vuosikymmenet-teeman värityskuvani ovat herättäneet niin paljon ihastusta ja kyselyitä, että ryhdyin tuumasta toimeen ja nyt on ensimmäinen erä värityskorttejani tullut painosta! Vaihtoehtoina on kolme erilaista neljän kortin sarjaa. Ensimmäiseen sarjaan kuuluvat vuosikymmenet 1800, 1830, 1860 ja 1890. Toiseen sarjaan kuuluvat vuosikymmenet 1920, 1930, 1940 ja 1950. Kolmanteen sarjaan kuuluvat vuosikymmenet 1960, 1970, 1980 ja 1990. Kortit ovat kokoa B6 eli 125 x 176 mm. Paperi on vahvuudeltaan 200 g/m2 (eli ei ole kartonkia, mutta tavallinen kopiopaperi on vain 80g/m2). Jokaiseen korttiin kuuluu kirjekuori. Kortteja voi kysellä sähköpostilla vaillasilausta(at)gmail.com.


1. Vuosikymmenet/Decades 1800, 1830, 1860, 1890 (5€)

2. Vuosikymmenet/Decades 1920, 1930, 1940, 1950 (5€)

3. Vuosikymmenet/Decades 1960, 1970, 1980, 1990 (5€)




perjantai 3. kesäkuuta 2016

Ruukkuruusu vaihtui melooniin

Olin jo ostanut tokaluokkalaiseni opettajalle kiitokseksi ruukkuruusun, mutta se tuntui jotenkin tylsältä. Vallankin kun muut lapseni veivät suuren suosion saavuttaneita "siemenpussi-kukkia", joista postasin aikaisemmin (täällä). 

Huomasinpas pöydällämme kokonaisen hunajameloonin, jonka olin ostanut lapsille välipalaksi. Se oli iloisen keltainen ja aurinkoinen. Tuumasin pojalle, että mitä jos veisitkin tämän opelle! Ja meloonia katsellessa tuli ajatus, että siihenhän voisi piirtää naaman ja puhekuplan tekstillä "Kiitos!". Poika innostui asiasta ja taiteili vallan veikeän "hymiön".



Poika teki vielä ABC-kortin "hymiölle" kaveriksi. Tulipahan opelle sittenkin persoonallinen lahja!

torstai 2. kesäkuuta 2016

Fantastiset tuplasynttärit puistossa

Kolme vuotta sitten vietimme 4-vuotiaan merirosvon ja 1 vuotta täyttävän pikku merenneidon yhteissynttäreitä. Silloin ajattelin, että ehkä tulevina vuosina yhteissynttärit eivät tule onnistumaan, jos poika haluaa kovin poikamaisia synttäreitä ja tytär vaatii prinsessa-synttäreitä.



Tänä vuonna päätimme pitää pojan synttärit ennen eskarin loppumista, vaikka oikea syntymäpäivä on vasta kesäloman aikana. Totesin, että on helpompi saada kaverit kasaan nyt kuin loman aikana. Synttäripaikaksi valittiin lähipuisto. Poika halusi kutsua vain yhden pojan (veljensä lisäksi) ja 5 tyttöä. Tuumasin, että koska synttärit tulisivat olemaan "tyttövoittoiset" niin samalla voisimme kutsua myös muutaman tytön ja yhden pojan tyttären 4-v. synttäreille (hänelläkin oikea syntymäpäivä on kesäloman aikana) ja puistoonhan mahtuu. Lapsilla ei ollut mitään ehdotusta vastaan. Värväsimme avuksi kaksi teini-ikäistä serkkutyttöä.

Sää suosi meitä. Mittari näytti juhlien alkaessa n. 25 astetta. :) Puistossa juostiin ja keinuttiin, kunnes kaikki olivat saapuneet paikalle. Sitten päästiin herkkujen kimppuun. Ei voi sanoa, että olisin seuraillut juhlia kameran linssin läpi, sillä niin mukana touhussa olin, että en juuri ehtinyt kuvaamaan. Herkkupöydästä ei tullut kuvaa, mutta muutaman kuvan otin etukäteen kotona. Keksilinna herätti paljon ihastusta. Lisäksi oli karjalanpiirakoita, vihanneksia ja juustoa coctail-tikuissa, sipsejä, suolakaloja, banaani-muffineja toffee kuorrutteella (kuorrute ei millään levittynyt nätisti, mutta maistui herkulliselta), kaurakeksejä, karkkia ja mehua.


Pikkuinen lohikäärme on vallannut linnantornin

Tykit
Tuhottu linna 
Väriä juhlapöytään
Ei niin kauniita, mutta oikein hyviä. :)


Synttäreillä oli kasvomaalausta, naamari-askartelua ja lohikäärmeiden ampumista. Suurinosa otti valitsemansa maalauksen käteen. Tuli leppäkerttuja, Hello Kitty, hevosia, lintuja, sateenkaari, kilpikonna, lepakoita. Askartelua varten olin leikannut valmiiksi eri mallisia naamioita, joita jokainen sai koristella tarroilla ja tusseilla mieleisekseen.

Vasta kotona ehdin kuvaamaan lasten taideteoksia
Lohikäärmeethän vartioivat usein aarteita. Kolmessa eri kokoisessa purkissa oli lohikäärme ja jos lapsi onnistui ampumaan purkin nurin, hän sai "aarteen" palkinnoksi, lelun, tarran tai karkkikorun. Pidimme huolen, että kaikki saivat vähintään yhden palkinnon.


Lisäksi oli nukketeatteri itse tekemilläni nukeilla (paitsi siili). Tarina oli minun ja mieheni kehittelemä.  Tarinassa seikkaili sisko ja sen veli, metsänpeikko ja keiju-haltija sekä siili. Alussa metsänpeikko oli valtava ja mieheni esitti peikkoa, sitten peikko kutistui käsinukeksi ja lopussa aivan pikkuruiseksi. Lapsilla oli hauskaa.

Sisko ja sen veli
Keskikokoinen peikko ja mini-peikko
Keiju-haltija ja siili



Viimeisenä ohjelmassa oli pinata. Lohikäärme-pinata uhkasi prinsessoja, jolloin urhea päivänsankari riensi apuun ja mäiski lohikäärmeen rikki. Kaikki pääsivät keräämään lohikäärmeen vatsasta paljastuneita karkkeja. Pinatasta tuli ensimmäiset kuvat, kun se oli jo vähän hajalla.



Lohikäärmeen raato
Harvinaista olisi, jos en jotain unohtaisi... Halusin synttäreille vesimeloonia, mutta edellisenä päivänä kaupassa käydessä siellä ei ollutkaan kuin pieni lohko jäljellä. Mies kävi synttäripäivänä metsästämässä toisesta kaupasta vesimeloonin. Olin nähnyt kivan idean, kuinka meloonista oli tehty kolmiomaisia lohkoja, joihin oli työnnetty kuoren läpi jäätelötikku. Viimeisenä ennen puistoon lähtöä väsäsin "meloonijäätelöt". (Jäätelötikku ei mennytkään kuoresta läpi ilman veitsellä tehtyä viiltoa.) Kun synttärit oli ohi ja keräilimme tavaroita kasaan, synttärisankari kysyi, että missä ne meloonijätskit on!? Siinähän ne oli kylmälaukussa pöydän vieressä. No, tuli meloonit syötyä sitten siivousporukalla.

Ihana oli saada monelta lapselta (ja vanhemmalta) palautetta, että oli tosi huippu kivat synttärit. Moni sanoi parhaiksi synttäreiksi ikinä! :)