Viime vuonna kuvittelin onnistuneeni kivasti lasten eskari- ja kerhotätien kevätmuistamisessa. Kehittelin "siemenpussi"-kukkakimput, jotka olivat mielestäni hauska idea. Niistä tuntui muutkin tykkäävän. Tätä viime vuoden postausta käytiin kurkkimassa ahkeraan ja netissä näkyi myös muiden tekemiä vastaavia kukkakimppuja. Joten kyllä minä jonkin verran mieleni pahoitin, kun pojan eskari-ope hymähti lahjan saatuaan "taas siemeniä". Onhan se tietysti ikävää, jos vaikka kymmenen oppilasta sattuu tuomaan siemeniä, mutta kyllä kasvatusalan-ammattilaisen pitäisi kyetä pitämään oma harmistuminen piilossa. Jos ei lahja miellytä, niin eihän sitä toki tarvi alkaa ihastelemaan isoon ääneen ylisanoilla. Ihan vaan "Kiitos" olisi riittänyt. Onneksi poika ei tainnut ymmärtää open alentuvaa mielenilmausta.
Somessa näkyy usein kommetteja, että eivät opet ja päiväkodintädit halua muuta kuin kortin. Ymmärrän hyvin, että monikaan ei halua joka vuosi lisää sekalaista "roinaa". Enkä ole kenellekään tyrkyttämässä lasteni tekemiä kippoja tai kuppoja, mutta jotain kivaa halusin, etenkin tyttären kanssa, askarrella ihanille kerhotädeille. Mielellään jotain hyödyllistä. Ja tällä kertaa sellaista, että vaikka jokainen kerholainen toisi samanlaisen, ei sillä olisi niin väliä. Mietin mitä kerhotädit tarvitsisivat. Varmasti monenlaista, mutta päädyin kyniin. Niitä tarvii aina ja ne kuluvat käytössä. Pelkät kynät olisi vähän tylsä lahja, joten askartelimme tyttären kanssa kyniin kukkaset. Kokeilimme useampaa erilaista tekniikkaa, joten lopputuloksesta tuli kirjava kesäinen kukkapuska. :D Kyniksi ostin erivärisiä geelikyniä, mutta tähänhän voisi laittaa mitä kyniä vaan, vaikka lyijykyniä.
Ruusut on tehty silkkipaperista. Pyöreän kynän ympärille pyöritetään löysästi silkkipaperia. (Käytimme summassa erikokoisia, suorakaiteen muotoisia, paperin paloja, jotta saimme eri kokoisia terälehtiä.) Ihan koko paperia ei pyöritetä. Meillä tytär pyöritti turhankin pitkälle, eikä terälehtiin tullut kunnolla "vartta". Eli ainakin yli 2 cm kannattaa jättää pyörittämättä.
Paperi painetaan kasaan. (Jos on pyörittänyt paperin liian tiukkaan kynän ympärille, paperia on vaikea saada ruttuun.) Tytär tykkäsi tästä rutisteluvaiheesta ja ekaluokkalainen poikanikin halusi tulla tekemään oman ruusun nähdessään tämän hauskan työvaiheen. :)
Kynä otetaan pois. Pötköä venytetään hieman ja käännetään terälehden muotoon. Terälehdelle kannattaa pyöritellä aika pitkä "varsi", jotta kukka on helpompi kasata.
Terälehtien määrä riippuu siitä, kuinka ison kukan haluaa tehdä. Meillä pienemmässä ruusussa on 10 terälehteä ja isommassa 15. Kasaaminen oli melko haastavaa ja vaatii vielä kehittelyä. Pidemmillä terälehdenvarsilla, kuin mitä meillä oli, onnistuu varmasti meitä paremmin. :) Kukkateippi saattaisi olla toimiva ratkaisu. Itse kokeilin langalla ja teipillä. Lopuksi lisäilin erikeeperiä terälehtien koloihin varmistamaan, että viritelmä pysyy kasassa. Kukan kasaaminen aloitetaan pienimmistä terälehdistä ja isoimmat tulevat ulommaiseksi kerrokseksi. Piipunrassista tehtiin varsi. Liimasin sen kuumaliimalla ruusun kantaan. Tytär piirsi vihreälle paperille lehtiä, jotka hän myös itse leikkasi. Liimasin yhden lehden jokaisen kukan varteen.
Keltaiset ja punaiset kukat tehtiin askarteluhuovasta. Tytär leikkasi suorakaitteen muotoisen palan pitkät reunat hapsuille. Pala taitettiin pituussuunnassa kahtia. Piipunrassiin pujotettiin helmi, jonka ympärille pyöritettiin hapsu-huopa. Yritimme kiinnitystä erikeeperillä, mutta se ei pitänyt tarpeeksi, joten varmistin liimaukset kuumaliimalla.
Violetit ja pinkit kukat ovat paperia ja silkkipaperia. Tytär piirteli ensin paperille eri kokoisia kukkia, joista tuli hyvin epämääräisen muotoisia. Hän piirteli niihin myös ylimääräisiä koristuksia. :) Minä leikkasin kukat irti ja tein jokaisen kukan keskelle pienen reiän. Tytär pujotti kukat piipunrassiin suuruusjärjestykseen suurimmasta aloittaen. Päällimmäiseksi hän pujotti silkkipaperista leikattuja ympyröitä ja viimeiseksi piipunrassiin pujotettiin helmi. Taitoin piipunrassin pään helmen sisään ja kukan alapuolelle pyöritin piipunrassista pienen tuen, jotta kukka pysyy paikoillaan. Taittelin kukkasten papereihin muutamia laskoksia, jotta se ei ollut aivan suora lätty vaan muuttui hieman kuperaksi.
Tytär sai valita mikä kukka kiinnitetään mihin kynään. Kukka kiinnitettiin piipunrassia kynän ympäri kiertämällä. Sidoin valmiit kynä-kukat kimpuksi pinkillä piipunrassilla.
Pakkasin kimput sellofaaniin. Tytär askarteli kortit ja kirjoitin korttien sisälle tyttären sanelemia kivoja juttuja kerhotädeistä.
Kiitos kivasta kerhovuodesta!
