DIY Lumilinna-nukkekoti

Ensilumi on jo jossainpäin Suomea nähty. Meillä ei vielä ole, mutta tein silti lumilinnan. Sulamattoman sellaisen. Pikkuisille prinsessa-nukeille sopivan kokoisen. 

Tähän linnaan tarvittiin muro- ja hiutalepaketteja sekä talouspaperirullan hylsyjä, paperimassaa ja liisteriä (jonka tein perunajauhosta), kuumaliimaa, teippiä, paperia ja pahvia, mattoveitsi ja sakset, kimalleliimaa, foliota, hopeatussin... ja mielikuvitusta. Teippailin ja liimailin laatikoita yhteen kunnes sain mieleisen muotoisen ja kokoisen rakennuksen. Leikkelin veitsellä ikkuna-aukkoja, ovia ja parvekkeen. Lisäsin parvekkeeksi yhden laatikon poikittain, jolloin sain parvekkeesta suuremman. Liimasin rakennelman kiinni tukevaan pahviin. Lisäilin torneja. Rakensin rappuset yhden tornin ympäri tukevasta pahvista. 

Minulla on vanhaa yleensä eristeeksi käytettävää paperimössöä, oliskohan oikealta nimeltä selluvillaa, en enää muista varmaksi. Sekoittelin siitä paperimassaa perunajauholiisterin avulla. Paperimassasta muotoilin lumikasoja ympäri linnarakennusta. 

Paperimassa kuivuttua maalasin linnan ensin valkoiseksi, että sain pakettien kirjavat pinnat  ja paperimassan haarmaan sävyn suunnilleen piiloon. Vasta tässä vaiheessa tein torneihin katot valkoisesta paperista. Maalasin linnaa vaaleansinisellä, koska halusin saada aikaan jäistä vaikutelmaa. Lapset auttoivat tekemään lumihiutale-rei'ittimellä valkoisia paperi-lumihiutaleita, joita he liimailivat seiniin ja torneihin. Foliolla viimeistelin sisäseiniä ja rappusia. Liimasin torneihin paperisia ikkunoita, joihin piirsin ikkunanpielet hopeatussilla. Lopuksi koristelin linnan yltä-päältä hopeisella kimalleliimalla. 

Lopputulos on aivan minun näköinen: pikkuisen huolimattomasti ja hätäisesti tehty, viimeistely on vähän sinnepäin, tornit hieman kallellaan jne. Mutta pääasia, että lapset ovat haltioissaan ja pienillä prinsessa-nukeilla on nyt oma koti, jolla on ihana leikkiä!

Pilttipurkista jäälinna-tuikkukippo (led-valolle)

Vielä silloin tällöin meillä tulee pilttipurkkeja tyhjäksi ja säästin yhden isomman purkin, kun ajattelin, että siihen voisi keksiä jonkun askartelun. Meillä asuu yksi Frozen-fani ja siitä sain ajatuksen kokeilla tehdä jäälinna-tuikkukippoa led-tuikulle. Ja nimenomaan led-tuikulle, koska joka paikassa toitotetaan, että pilttipurkki ei ole turvallinen tuikkukippo tavalliselle tuikulle.

Kaulin askartelusavesta (huoneenlämmössä kovettuvasta) levyn, josta leikkelin ensin pilttipurkin ympäri riittävän ja reunan ylittävän sakaraharjaisen kappaleen. Kiepautin sen purkin ympärille. Leikkelin summassa suippoja lisäsuikaleita. Etuosaan laitoin useamman kerroksen erikokoisia kappaleita päällekäin. Lopuksi kaivertelin veitsellä ovi- ja ikkuna-aukkoja. Ympyrä-ikkunat painoin pillillä.

Kuivuneen linnan maalasin akryylivärillä hieman sinertäväksi. Maalin kuivuttua liimasin pintaan muovista tekolunta, joka tosin näyttää jäältä, kun sitä on vain vähän.

Kaapista löytyi ajat sitten vahingossa ostamani väriä vaihtava led-tuikku. Tuikku on jäänyt käyttämättä, koska minusta sateenkaaren kaikissa väreissä väriään vaihtava tuikku ei luo oikeanlaista tunnelmaa. :D Tähän tarkoitukseen tuikku kuitenkin juuri ja juuri sopi. Ainakin lapsista on hurjan hienoa, kun ikkunoista loistaa vuorotellen eri värejä. Ajatus jäälinnasta toteutui hyvin, sillä mielestäni tuikkukippo tuo hyvin talvisen tunnelman. Vähän liiankin talvisen näin varhain syksyllä. :) Taidamme ottaa tämän käyttöön vasta talvella.

Halvat huvit

Eskarilaisella oli pari päivää sitten iltapäivästä tooooosi tylsää. Halusi askarrella, mutta kun mietittiin kaikenlaisia vaihtoehtoja mitä voitaisiin askarrella, niin mikään ei sitten kelvannukaan. Hama-helmistä olisi halunnut tehdä jotain, mutta meillä ei ole Hama-helmiä. Serkullansa oli niitä kokeillu ja ne oli niiiiiin kivoja. Pitää äidin vissiin heltyä ja hommata semmosia, vaikka vähän pelotaa, että niitä pieniä helmiä on sitten lattialla ja tuo meidän pienin syö ne.

Hama-helmien puuttuessa piti jotain kuitenkin keksiä. Loppujen lopuksi mielenkiintoisin idea (johon innostui esikoinenkin mukaan) oli laittaa astiaan leluhahmoja ja astia pakkaseen. Eipä tuossa kummoista askartelua tullut, eikä toteutustakaan päässyt ihailemaan kuin vasta seuraavana päivänä. Mutta kummasti pukkasi leikkiin uutta ideaa, kun pojat miettivät mitä otuksille on tapahtunut, kun jään sisään joutuivat ja jo suunnittelivat etukäteen, kuinka jääpalojen kanssa leikitään ja kuinka toiset leluoliot purjehtivat jääpalojen päällä.

Jääkuutioissa riitti ihmettelemistä ja ihastelemista vallankin, kun niihin ilmestyi halkeamia. Jännityksellä lapset seurasivat mikä otus vapautuu ensimmäisenä jäästä. Sitä odotellessa pojat testailivat mitkä kaikki pikkulelut pystyvät kellumaan vesiastiassa jään pinnalla. Hirmuisen hauskaa oli, kun yhdelle oliolle jäi jäätä suuhun vielä kiinni, vaikka se muuten jo irtosi jäästä. Aika halvat oli nämä huvit.

Pikkusisko ihastui leikkiin niin, että halusi omat lelunsa jäähän myös. Seuraavana päivänä oli sitten hänen vuoronsa huvitella jäällä. Lisää tehdään sitten, kun ulkona on niin paljon pakkasta, että jäädytys onnistuu siellä.