Vallilan verhoista inspiraatio maalaukseen

Kuka tykkää väreistä? Minulle värit ovat vähän vaikea juttu. Mieluiten pysyttelen turvallisesti värimaailmoissa, joissa värisävyt ovat lähellä toisiaan tai sitten skaalalla mustasta valkoiseen harmaan sävyt hyödyntäen. Tämä pätee minulla niin sisustukseen, pukeutumiseen kuin taiteen tekemiseenkin. Välillä yritän tuoda mukaan enemmän väriä, mutta vaikeaa se on.

Sain värien suhteen mielenkiintoisen haasteen. Ystäväni pyysi minua tekemään taulun. Hänellä on Vallilan verho, jota toivoi minun käyttävän inspiraation lähteenä. Pitsit ja perhoset olivat toivottuja sekä turkoosi ja pinkki väri. Onneksi oli tuo verho, josta saatoin ottaa mallia värimaailmaan. 

Tällaisen taulun sain aikaiseksi ja onneksi ystäväni piti siitä. :D

Inspiraation lähteenä toimi siis tuollainen Vallilan Leijonapalmu-verho.

Mitähän sitä seuraavaksi maalaisi? :)

Ikkuna ikkunaan

Ikkunat ovat upeita sisustus- ja askarteluelementtejä. Moni on lisännyt kotinsa sisustukseen esimerkiksi hurmaavan vanhan ikkunan, jossa on monta ruutua ja hieman ajan syömät pokat. Ikkuna-teemaa olen nähnyt korteissä käytettävän todella mielenkiintoisesti, taianomaisesti ja taidokkaasti, kuten Arja on tehnyt korteissaan täällä ja täällä.

Halusin askarrella tyttären (4 v.) kanssa jonkinlaisen ikkunan, josta voi kurkkia "toiseen maailmaan". Mielessäni oli ajatus ikkunasta, jonka taakse voisi vaihtaa vaikka vuodenajan mukaan maisemaa.

Päätin, että käytämme ikkunalasina muovitaskua, jonka sisään voi rakentaa mieleisensä maiseman. Löytämäni muovitasku oli hieman mattapintainen, joten ikkunasta ei tullut aivan kirkas. Ainakaan näin talvi-ikkunan aikaan mattapintaisuus ei kuitenkaan haittaa, sillä ikkunahan voi olla vaikka kuurassa.

Tytär valitsi ikkunanpieliksi pinkin kartongin. Leikkasin saksilla kartonkiin neljä ikkunaruutua. Teippasimme yhdessä muovitaskun sivut ja pohjan kiinni kartonkiin. (Jouduin leikkaamaan muovitaskua pienemmäksi, koska käytimme A4-kokoista kartonkia ja muovitasku oli sitä isompi, mutta teippasimme reunan umpeen.)

Tilkkuvarastosta tytär sai valita mieleisensä verhot. Verhot "ompelin" kuumaliimalla. Verhojen kiinnitysnyöriksi tytär valitsi vallan röyhelöisen ja kimaltelevan nauhan. :)

Mietimme yhdessä mitä ikkunasta voisi näkyä. Luminen maisema. Olisikohan siellä jokin eläin? Poro? Tai lintu? Tai orava? Tai jääkarhu? Lopulta tytär halusi tehdä lumiukon ja linnun. Hän piirsi ne paperille, väritti ja leikkasi. Laitoin muovitaskuun lumeksi vanua. Lumiukko seisoskelee vanulumella ilman kiinnitystä, mutta linnun teippasin muovitaskun takaosaan.

Tytär on oikein ihastunut uuteen ikkunaansa. :) Minustakin se on vallan soma.

Perintö-kerrossänky saapui taloon

Viikonloppuna appivanhemmat toivat meidän tytöille kerrossängyn. Tosin toistaiseksi käytössä on vain alasänky, mutta jahka tuo nuorin vähän kasvaa, niin isosisko muuttaa yläsänkyyn ja pikkuinen alasänkyyn. Sänky ei olekaan mikä tahansa kerrossänky. Tämän sängyn on tehnyt anoppini isä yli 50 vuotta sitten ja tässä on nukkunut pitkä liuta sukulaisia. Viimeisimmäksi kerrossänky on ollut lastemme serkku-pojilla (ilman verhoja). Sängyn maalipinnassa on jälkiä, jotka kaipaavat vähän uutta maalia jahka saan aikaiseksi.

Anopin aarreaitasta löytyi myös pussillinen kankaita, osat ainakin 80-luvulta asti. Siellä joukossa oli tosi kaunis Sarah Kayn kangas. Olen aina tykännyt hurjan paljon Sarah Kaysta. Mietimme tovin, että mitähän ihanaa kankaasta tekisi ja sitten anoppi totesi, että siitä tulisi kivat verhot kerrossänkyyn. Ihana idea! Näppäränä ihmisenä anoppi surautti saman tien verhot valmiiksi. (Kangasta jäi vielä johonkin muuhunkin ihanuuteen.)