Joulun jälkeen olimme mummilassa. Satoi lunta ehkä sentin tai kaksi, juuri sen verran, että paljas maa peittyi. Lasten piti heti päästä laskemaan pulkalla ja rattikelkalla pientä mäkeä mummilan takapihalle, jota myös takametsäksi kutsutaan (se oli aikoinaan pieni metsikkö, nykyään osittain luonnontilassa oleva piha). Siinä mäenlaskun tohinassa saivat vähän kyytiä takapihalla kasvavat mustikanvarvut, koska ei ollut lunta kunnolla niitä suojaamassa.
Pelastin katkenneet varvut ja toin kotiin. Laitoin varvut vesilasiin ja jäimme odottelemaan.
Parissa viikossa varpuihin alkoi aukeamaan jännittävän näköisiä mustikan kukkia. Varvuista voisi asetella muiden kukkien kanssa vaikka minkälaisen kukka-asetelman, mutta meillä ne sulostuttavat keittiön pöytää yksinään pelkistetyllä kauneudellaan. No, onkos tullut kevät, nyt talven keskelle? :D
Pelastin katkenneet varvut ja toin kotiin. Laitoin varvut vesilasiin ja jäimme odottelemaan.
Parissa viikossa varpuihin alkoi aukeamaan jännittävän näköisiä mustikan kukkia. Varvuista voisi asetella muiden kukkien kanssa vaikka minkälaisen kukka-asetelman, mutta meillä ne sulostuttavat keittiön pöytää yksinään pelkistetyllä kauneudellaan. No, onkos tullut kevät, nyt talven keskelle? :D
Kauniisti kukkii, ihanan kevään vihreä.
VastaaPoistaLisääntyvä valo ja tuollainen heleä vihreä saavat odottamaan innolla kevättä! :)
PoistaKevät tulossa :) Minäkin olen sprayannut mustikanvarpuja ja laittanut ne muiden kukkien sekaan maljakkoon. Sieltä vain ne pienet lehdet ja kukkaset alkaa pikkuhiljaa nostamaan päätään.
VastaaPoistaSe on upeaa seurata kuinka kuivan näköinen varpu herää elämään, kun se vaan saa vettä ja lämpöä. Kevään ihme. :)
PoistaOi miten suloisen kauniita:)
VastaaPoistaLuonnossa nuo mustikan kukat saattavat jäädä helposti huomaamatta, mutta tuossa maljakossa niitä ehtii ihailemaan kunnolla.
Poista