Viikonloppuna appivanhemmat toivat meidän tytöille kerrossängyn. Tosin toistaiseksi käytössä on vain alasänky, mutta jahka tuo nuorin vähän kasvaa, niin isosisko muuttaa yläsänkyyn ja pikkuinen alasänkyyn. Sänky ei olekaan mikä tahansa kerrossänky. Tämän sängyn on tehnyt anoppini isä yli 50 vuotta sitten ja tässä on nukkunut pitkä liuta sukulaisia. Viimeisimmäksi kerrossänky on ollut lastemme serkku-pojilla (ilman verhoja). Sängyn maalipinnassa on jälkiä, jotka kaipaavat vähän uutta maalia jahka saan aikaiseksi.
Anopin aarreaitasta löytyi myös pussillinen kankaita, osat ainakin 80-luvulta asti. Siellä joukossa oli tosi kaunis Sarah Kayn kangas. Olen aina tykännyt hurjan paljon Sarah Kaysta. Mietimme tovin, että mitähän ihanaa kankaasta tekisi ja sitten anoppi totesi, että siitä tulisi kivat verhot kerrossänkyyn. Ihana idea! Näppäränä ihmisenä anoppi surautti saman tien verhot valmiiksi. (Kangasta jäi vielä johonkin muuhunkin ihanuuteen.)
Ihanaa, kun on tuollainen suvussa kulkeva huonekalu. On todella söpö, tulee itsellekin muistoja mieleen tuosta tyylistä =)
VastaaPoistaTällaiset huonekalut ovat tosiaan aarteita. Anoppi on onneksi ahkera säästämään tavaroita. :) Hänellä olisi tallessa myös pinnasänky, jossa hän itse on nukkunut, 70 vuotta sitten!
PoistaMä olen itse huono säästämään tavaroita mutta onneksi mun äiti on ollut säästeliäs...huonekaluja ei kyllä ole hänelläkään tallessa...teidän kerrossänky on ihana!Tervetuloa kurkkaamaan minun aloittelevaan blogiini http://elamaameillakin.blogspot.fi/
VastaaPoistaHei Anne, kiitos kommentista. Tulenpa kurkkimaan. :)
PoistaVoi miten suloinen ja lämmin kokonaisuus:)
VastaaPoistaKiitos Silkku.
Poista