Mustikka-tahran Murphyn laki

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun näin kävi. Lapsella on päällään kirjava paita (tai mekko tai mikä tahansa vaate), jossa on tummia kohtia ja valkoisia kohtia. Syödään jotain mustikasta tehtyä herkkua, kuten mustikkarahkaa tai mustikkasmoothieta tai mustikkapiirakkaa tai... Lapselta putoaa yksi huomaamaton tippa tai pieni muru sitä mustikkaista herkkua. Mihin se putoaa? No, tietysti siihen valkoiseen kohtaan. Pahinta on, että sen tahran huomaa vasta illalla, kun se on jo jämähtänyt tehokkaan tiukkaan siihen valkoiseen alustaansa. Siinä sitä tuijottaa paitaa ja pohtii, että miksi, oi miksi juuri tähän valkoiseen. Vieressä olisi ollut monta hyvää sävyä sinistä johon tahra olisi sulautunut kuin mustikka metsään. Kuulostaako tämä mustikka-tahran Murphyn laki kenellekään muulle tutulta?

Äiti on pehmeä kuin... ja sitten leikittiin ruualla

Lasten suusta kuuluu tunnetusti totuus.

7-vuotiaani halasi minua ja totesi, että "Äiti, sun masu on pehmeä kuin marshmallow (=vaahtokarkki)". Hmmm... mitähän tuohon tuumaisi? Tottahan se on, joten vastaan en voinut ainakaan väittää. Totesin sitten, että ehkä äidin pitäisi ruveta laihduttamaan ja kiinteyttämään masua. Vaan tähän tulikin vastaus: "Eiiiiiiiiiiiii, marshmallow on ihanan pehmeä, en halua, että oot mikään rapea pekoni!".

Timmejä fitness-vartaloita ihailevassa maailmassa on lohduttavaa kuulla, että pehmeä äidin syli on niin tärkeä lapsille.

Tästä vaahtokarkki-vartalo mielikuvasta syntyi hahmo... Marsmallow-mama. Ensin tein maman vaan kuvituskuvaksi tähän juttuun, mutta 4 v. tytär innostui hahmosta ja keksittiin sille yhdessä paikkoja, joissa mama käy.

Mama ulkona.

Maman tee-hetki.

Mama nauttii auringosta.

Mama ihailee korujaan.

Mama puutarhassa.

Mama ja lemmikki syömässä.

Sitten piti kokeilla mamaa vielä eri vaatteilla. :)

Mama Tex-mex -ravintolassa.

Mama hienossa galleriassa.

Mama nykytaiteen museossa.

Tytär halusi tehdä myös oman hahmonsa.

Nähtyään nämä hahmot, myös tuleva ekaluokkalainen poikani halusi tehdä oman hahmon ja miettiä sille ympäristöt. :)

Poju jalkapallopelissä.

Poju prinssinä.

Maman ja pojun elokuvailta... kipossa paperi-popcornia.

Tämä on siis super helppo ja hauska (ja syötävä) askartelu lasten kanssa. Eli pää ja vartalo ovat vaahtokarkkeja. Kasvot ja vaatteet ovat piirretty elintarvike-tusseilla (minulta löytyy musta, punainen, sininen, keltainen ja vihreä tussi). Koristelussa voisi kayttää enemmänkin mielikuvistusta ja tutkia mitä kaikkea sopivaa keittiön kaapista löytyisi. Maman tukka on sulatettua suklaata. Pää ja vartalo on kiinnitetty coctail-tikulla. Jalat ja kädet ovat puoliksi katkaistut coctail-tikut.

Tämä voisi olla hauska ohjelma vaikka synttäreillä!

Juuri nyt -haaste Anun putiikeista

Törmäsinpäs hauskaan haasteeseen vaihteeksi. Anun putiikit -blogissa on tällainen "täydennä lauseet" -haaste.

Juuri nyt... 1

1. Tänään olen...
2. Kotonani on...
3. Kynsilakka kuuluu...
4. Olen ... ja ... aamuisin.
5. Askartelen mieluiten...
6. Jääkaapistani ei löydy ...
7. Vaatteiden silittäminen ...

Ja nyt pääsette lukaisemaan minun "Juuri nyt..." fiilikset. :)

1. Tänään olen saanut nukkua (=torkkua) pitkään, koska kukaan lapsista ei herännyt ennen yhdeksää! Ihana kesäloma.
2. Kotonani on lattiat täynnä hiekkaa, koska lapset kävivät uimassa. :/
3. Kynsilakka kuuluu lähinnä menneisyyteen. Aikoinaan tykkäsin maalailla joka viikoksi eri kuviot kynsiin, mutta lasten synnyttyä olen käyttänyt kynsilakkaa vain muutamia kertoja.
4. Olen hitaasti käynnistyvä ja helposti äreä aamuisin.
5. Askartelen mieluiten aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla, iltayöstä, yöllä...
6. Jääkaapistani ei löydy välillä mitään mitä tekisi mieli syödä. Vaikka kuinka monta kertaa aukaisisi ovea uudestaan, ei sinne ole silti ihmeellisesti ilmestynyt mitään.
7. Vaatteiden silittäminen on minulle vihon viimeistä puuhaa. Miehelle on ostettu itsestään siliäviä paitoja ja muut vaatteet saavat minun puolesta olla vaikka vähän ryppyisiä. Ainostaan juhliin lähtiessä yritän panostaa silittämiseen.

Pohdintaa sisustuksesta

Minä, joka en sisustamisesta mitään ymmärrä, olen nyt hiukan yrittänyt valaista itselleni tätä sisustamisen ihmeellistä maailmaa. Tein seuraavanlaisia huomioita, jotka on sisustusinoilijoille tietysti täysin tuttuja juttuja, mutta asiaan perehtymättömälle siis suuria älynväläyksä...

• tällä hetkellä näyttää olevan vallalla valkoinen sisustus
• tyylejä saapi yhdistellä jokainen omaan makuunsa
• tärkeintä on, että kodissa näkyy oma persoona

Tuo ensimmäinen havainto oli vähän masentava, koska meille on päätynyt kalustuksen väritykseksi paljon tummanruskeaa. Googleen kun pistää hakuun sisustus tai vaikka sisustustyylit 2015, niin kovin on vaaleaa ja harmaata tuo väritys. Kuvat valkosävyisistä huoneista ovat kyllä tosi kauniita, ihanan valosia ja viihtyisiä, mutta ei meillä ole nyt rahkeita heittää koko kalustusta uusiksi. Joten näillä ruskeilla olis ny pärjättävä. (kuvissa palasia meiltä)

Toinen havainto oli sitten lohduttavampi, joskaan ei kauheasti auta tällaista ihmistä, jonka on hirveän vaikea päättää mistään asiasta tai vaikka valita kahdesta hyvästä vaihtoehdosta se mieluisampi. Ja eihän sitä nyt ihan miten tahansa passaa yhdistellä, vaikka makuasioista ei voikaan kiistellä. Maton sain olkkariin just pari päivää sitten ostettua, kun vuosi on oltu ilman mattoa. Oli sitten niin vaikea valinta, että hyvä etten joutunu ostamaan kahta mattoa, kun en meinannu osata päättää. :D

Valmiista sisustuksesta voin kyllä sanoa onko se mun mieleen vai ei, mutta puolivalmiista sisustuksesta mun on kauhean vaikea jatkaa eteenpäin. Kaupoissa näkee tosi paljon kivoja sisustustavaroita, mutta en oikein arvaa ostaa mitään, kun en etukäteen pysty hahmottaan, että sopiiko se mitenkään meille. Tai monet kauniit tavarat hylkään heti sen perusteella, että ne on valkoisia ja valkoinen tuntuu meille liian... valkoiselta. Vaikka onhan meillä valkoiset seinät, joten kai tänne muutakin valkoista voisi sotkea.

Yksi ongelma on se, että mä oon suunnilleen yhtä pihi kuin laihialaiset perinteisissä laihialais-vitseissä eli en raaskis sisustusjuttuihin tuhlata suuremmin rahaa. Kirpputoreja pitäis varmaan kiertää enemmän. Sieltä vois löytää sitä mikä ei muiden ihaniin valkoisiin sisustuksiin passaa, mutta meille kenties menis. 

Kokeilinpa muutamaa testiä, jos ne auttais sisustuksen suunnittelussa, mutta kovin tuli erityylisiä vastauksia. Ehkä meillä näkyy nimenomaan mun persoona, joka ei ole osannut päättää miten sisustais!

Tikkurilan tyylitestillä mulle tuli: "Herkkä haaveilija, rakastat puuteroituja pastellisävyjä, huoletonta huvilatunnelmaa..." Jaa-a, ei ihan näy meidän sisustuksessa tuo! :D (Nouseva tyyli on: "Aitouden etsijä" ja siihen liitetyt kuvat oli kyllä jonkinverran mua.)

Annan sisustustyylitestillä vastaukseksi tuli: "Olet boheemin huoleton." Ensin ajattelin, että eipä kuulosta multa, mutta selitykseksi oli laitettu "Sistustus tarkoittaa sinulle vaatteiden noukkimista lattialta silloin tällöin. Hankit huonekalusi käytettynä, etkä juurikaan mieti niiden sopivuutta toisiinsa. Vaikka olet boheemin huoleton, kotisi on kuitenkin sinulle tärkeä. Pidät sen rennosta ilmapiiristä, etkä kaipaa muuta." ...niin tuohan kuulostaa aika tutulta. :D

Mtv/koti testin tulos oli: "Värit ovat sinulle tärkeitä, joten älä suhtaudu niiden valintaan huolimattomasti. Reagoit vahvasti ympäristöösi ja pohdit asioita pitkään. Mystiset asiat kiinnostavat sinua ja viihdyt hyvin omissa oloissasi. Viihdyt kodissa, jonka sisustus henkii idän mystiikkaa ja pehmeyttä. Tunnelmavalaistus on sinulle erityisen paljon mieleen.

Hanki kotiisi kynttilöitä ja maalaa seinä lempivärilläsi. Osta lisäksi mukavia tyynyjä, joihin voit nojailla maailman menoa pohtiessasi."

Pitäisi vissiin hankkia enemmän kynttilöitä kuin tuo yksi. Seinän maalaus onkin ollut mielessä, mutta en tiedä tuleeko sitä maalattua lempivärillä. Enpä tosin tiedä mikä se ehdoton lempivärini edes olisi tällä hetkellä.

Ja vielä yksi hauska englanninkielinen, mutta simppeli kuvatesti, josta mulle vastaukseksi tuli 40% Cottage Chic, 40% French Eclectic, 20% Classic eli vähän sitä sun tätä on varmaan sitte mun tyyli.