Joulukuun ensimmäinen aamu on jännittävä, koska silloin päästään ensimmäistä kertaa piiiitkäään aikaan aukaisemaan luukku tai kalenterista riippuen tekemään jotain muuta hauskaa.
Meidän Joulutarina-kalenterin tarina alkaa.
Lumiukko
Lapset olivat tehneet edellisenä päivänä metsän reunaan
hienon lumiukon. Illan hämärtyessä lumiukko katseli metsäaukiolle
ja tuumi: “Täällä on vähän yksinäistä. Mistähän saisin
tänne seuraa? Kas, tuollahan on kaunis kuusi! Sekin näyttää
yksinäiseltä. Taidan ryhtyä sille ystäväksi.” Lumiukko vilkutteli kuuselle. Näytti, että kuusi heilutteli huurteisia oksiaan tervehdykseksi. Lumiukko virnisti onnellisena, eikä tuntenut oloaan enää yhtä
yksinäiseksi kuin aikaisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti