Keksilinna -kilpailusta voittamani huvipuistorannekkeet on nyt tehokkaasti käytetty. Särkänniemessä ei ole tullut käytyä vuosikausiin, vaikka lapsena siellä kävin vähintään kerran kesässä. Paljon oli muuttunut alue sitten viime käynnin.
Lähdimme hyvissä ajoin aamusta liikenteeseen, jotta olisimme paikalla heti, kun siellä portit aukeavat. Huvipuiston yhteydessä oleva Koiramäki-teemapuisto aukeaa tunnin aikaisemmin kuin huvipuisto, joten menimme sinne ensin.
Koiramäki oli ehdottomasti positiivinen yllätys. Tosin minulla ei ollut siitä juuri ennakko-odotuksia eikä tietoa, mitä siellä tulisi olemaan. Koiramäki on siis Mauri Kunnaksen kirja(sarja?) ja tuolla puistossa on hahmoja kirjasta; eläviä hahmoja, joissa ihminen on sisällä sekä lukuisia patsaita.
Koiramäessä on ihana maaseutu puoli, jossa on vanhanajan maatilan rakennuksia ja kotieläimiä. Ensimmäisenä kokeiltiin lautturin hommaa.
Maatilan rakennusten sisälle on keksitty pientä touhua lapsille. Lapset pääsivät kokeilemaan mm. "juuston" tekoa ja laskemaan liukumäkeä takasta.
Pihalla ihmeteltiin villasikaa ja muita tavallisempia kotieläimiä. Lapset kävivät ratsastamassa ponilla. Maatilan niityllä oli heinät kuivumassa heinäseipäillä ja kerroinkin lapsille, että kun äiti oli pieni niin pelloilla vielä näkyi heinäseipäitä, mutta nykyään näkyy vain suuria heinäkiekkoja tai valkoisia jättiläisen vaahtokarkkeja.
Koiramäessä on ihana maaseutu puoli, jossa on vanhanajan maatilan rakennuksia ja kotieläimiä. Ensimmäisenä kokeiltiin lautturin hommaa.
Maatilan rakennusten sisälle on keksitty pientä touhua lapsille. Lapset pääsivät kokeilemaan mm. "juuston" tekoa ja laskemaan liukumäkeä takasta.
Pihalla ihmeteltiin villasikaa ja muita tavallisempia kotieläimiä. Lapset kävivät ratsastamassa ponilla. Maatilan niityllä oli heinät kuivumassa heinäseipäillä ja kerroinkin lapsille, että kun äiti oli pieni niin pelloilla vielä näkyi heinäseipäitä, mutta nykyään näkyy vain suuria heinäkiekkoja tai valkoisia jättiläisen vaahtokarkkeja.
Kreivi Drakkulan puuhalinna keskellä Koiramäkeä oli lapsista aivan yliveto. Minäkin kävin siellä ensin, koska ovella oli lappu, että alle 5-vuotiaan kanssa pitäisi olla aikuinen... ehkä siellä ei ollut kuitenkaan tarkoitus, että aikuinen kiipeilee mukana, koska minä ainakaan en mahtunut joka koloon, enkä vallankaan pysynyt 4-vuotiaani perässä alkuunkaan. Ahdistus iski itselle, kun oli jumissa jossakin tunnelihärpäkkeessä!!
Koiramäen toinen puoli näytti vanhanajan kaupungilta puoteineen ja raatihuoneineen. Apteekissa oli myynnissä kauniita tikkareita ja nekkuja sekä muita vanhan ajan tyyliin myytäviä herkkuja.
Puolen päivän aikaan siirryimme huvipuiston puolelle. Siellä riitti pyöritystä ja huristusta. Ihanaksi yllätykseksi vanhempani olivat järjestäneet niin, että täysin tietämättämme Särkänniemeen ilmaantui mieheni sisko, joka on yksi parhaita ystäviäni. Huomasimme nopeasti, että kolmas aikuinen oli melkein välttämättömyys neljän eri-ikäisen lapsen kanssa.
Vanhin lapsista (8 v.) sai 140 (cm) -leiman ja pääsi siis hurjiinkin laitteisiin. Toiseksi vanhin lapsista (7 v.) ei saanut mitään leimaa koska sijoittui niin selvästi rajojen "yli 120cm, mutta alle 140cm" väliin. Häneltä jäi hurjimmat laitteet väliin, mutta eipä hän niihin hinkunutkaan. Juuri 4 vuotta täyttänyt pikku prinsessa sai 105 (cm) -leiman ja pääsi ilman aikuista joihinkin laitteisiin, mutta moniin tarvittiin aikuinen mukaan. Nuorin on niin pieni, että kulki rinkassa mukana, mutta vaati siis yhden aikuisen seurakseen koko ajan. Eli jotta kaikkien ei tarvinnut odottaa, kun yksi (tai kaksi) lapsista on jossakin laitteessa, jakauduimme vaihtelevasti ryhmiin ja kaikki pääsivät päivän aikana taatusti riittävän moneen härveliin.
Angry Bird -teemapuistossa lapset kiipeilivät yhdessä.
Kävimme välillä akvaariossa ja Näsinneulassa ja jakoimme hurjastelua. En olisi uskonut, että jaksamme koko päivän, mutta ihmeekseni kello oli kymmentä vaille 8 illalla, kun lähdimme autolle!
Koiramäen toinen puoli näytti vanhanajan kaupungilta puoteineen ja raatihuoneineen. Apteekissa oli myynnissä kauniita tikkareita ja nekkuja sekä muita vanhan ajan tyyliin myytäviä herkkuja.
Puolen päivän aikaan siirryimme huvipuiston puolelle. Siellä riitti pyöritystä ja huristusta. Ihanaksi yllätykseksi vanhempani olivat järjestäneet niin, että täysin tietämättämme Särkänniemeen ilmaantui mieheni sisko, joka on yksi parhaita ystäviäni. Huomasimme nopeasti, että kolmas aikuinen oli melkein välttämättömyys neljän eri-ikäisen lapsen kanssa.
Vanhin lapsista (8 v.) sai 140 (cm) -leiman ja pääsi siis hurjiinkin laitteisiin. Toiseksi vanhin lapsista (7 v.) ei saanut mitään leimaa koska sijoittui niin selvästi rajojen "yli 120cm, mutta alle 140cm" väliin. Häneltä jäi hurjimmat laitteet väliin, mutta eipä hän niihin hinkunutkaan. Juuri 4 vuotta täyttänyt pikku prinsessa sai 105 (cm) -leiman ja pääsi ilman aikuista joihinkin laitteisiin, mutta moniin tarvittiin aikuinen mukaan. Nuorin on niin pieni, että kulki rinkassa mukana, mutta vaati siis yhden aikuisen seurakseen koko ajan. Eli jotta kaikkien ei tarvinnut odottaa, kun yksi (tai kaksi) lapsista on jossakin laitteessa, jakauduimme vaihtelevasti ryhmiin ja kaikki pääsivät päivän aikana taatusti riittävän moneen härveliin.
Angry Bird -teemapuistossa lapset kiipeilivät yhdessä.
Kävimme välillä akvaariossa ja Näsinneulassa ja jakoimme hurjastelua. En olisi uskonut, että jaksamme koko päivän, mutta ihmeekseni kello oli kymmentä vaille 8 illalla, kun lähdimme autolle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti